FindianaJones

Velkakello

Tämän päiväisessä Talouselämän jutussa keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E J. Penttilä penää ehdokkailta ratkaisuja velkaongelmaan.

 

“Velkakellolla haluamme muistuttaa äänestäjiä ja ehdokkaita valtion erittäin nopeasta velkaantumisesta. Ylisuurille vaalilupauksille ei ole varaa. Kehotamme kansalaisia ja mediaa vaatimaan ehdokkailta vastauksia siihen, miten velkakello saadaan käännettyä”

 

Tarkastellan ensin kansantajuisesti millainen summa nykyinen valtionvelkamme onkaan. Siihen antaa valaistusta tämä Kari Rosenlöfin blogi.

 

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18205...

 

Rosenlöfin mukaan emme pysty koskaan maksamaan velkaa takaisin.

 

Ennen kuin puhutaan lääkkeistä, pitää analysoida tauti. Kaikki johtuu finanssimarkkinoiden vapauttamisesta ja siitä, että rahanluonti annettiin yksityisille pankeille. Se on johtanut tilanteeseen, jossa 1% omistaa 48% maailman kaikesta varallisuudesta.

 

Sinä samaisena aikana myös Suomen veroaste on noussut noin 10%. Kaikki sekin raha on mennyt erinäisiin eurokokeiluihin sekä yksityisille, ulkomaalaisille sijoittajille ja pankkiireille. Jos edelleen haluamme jatkaa tätä tuloerojen maksimointia ja hyvinvointivaltion täydellistä alasajoa, niin mikäpä siinä. Se tosin johtaa hyvin nopeasti täyteen kaaokseen, joten ei sekään ole ratkaisu, eikä mielestäni kuulu sivistysvaltion agendalle edes vaihtoehtona.

 

Pelkkä valtionvelka sinällään on vielä verraten pieni, sillä koko kansantalouden velka (ilman rahoitusalaa) on tällä hetkellä noin 450 miljardia, jonka keskimääräinen korkoprosentti lienee parin prosentin luokkaa. Se tarkoittaa, että vuodessa maksamme 9 miljardia pelkkinä korkoina. Mikäli keskimääräinen korkoprosentti nousisi neljään, niin vuotuinen korkomeno olisi 18 miljardia, ja sitä kansantalous ei kestäisi. Eikä se kestä edes tätä nykyistä menoa.

 

Nykyisellä systeemillä emme siis koskaan selviydy velkataakasta. Tänäkin vuonna valtio ottaa lisää velkaa 5 miljardia.

 

Asiaan on toki ratkaisu. Ratkaisu on se, että Suomi eroaa EU:sta ja eurosta, ottaa käyttöön oman keskuspankin, jonka alaa toimii joukko julkisia pankkeja. Siten tuo nykyinen 9 mrd – tai tulevaisuudessa kenties 18 mrd ohjautuisi suoraan kansantalouden hyväksi – sen sijaan, että se nyt lihottaa ulkomaisia pankkiireja ja sijoittajia.

 

Samalla tuo olisi suurin teko kestävän kehityksen suuntaan, mitä yksittäinen valtio voi tehdä. Täysin mahdoton, jatkuvan kasvun vaade pitkälti perustuu juuri siihen, että noille yksityisille rahanluojapankeille pitää maksaa velkarahasta korkoa – aina vaan enemmän ja enemmän. Jokainen, joka ymmärtää mitä tarkoittaa eksponentiaalinen kehitys, ymmärtää asian täysin mahdottomaksi.

 

Me siis teemme nykyisin työtä ja valmistamme kaikenlaisia turhakkeita 9 miljardin edestä, jotta saamme maksettua korot. Onko se kestävää kehitystä?  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Velkakello.fi alle pitää ripustaa tuulivahinko.fi joka kirjaa syöttötariffin vaikutuksen velkakellon lukemiin. Esim. Uusi sellutehdas tuottaa noin 1% Suomen kokonaissähkönkulutuksesta, kun tuulivoima tuotti v.2013 0,8% sähkönkulutuksesta. Tuulivoima on konkurssikypsä systeemi heti sen jälkeen kun tukiaiset loppuvat. Pahimmassa tapauksessa joutuvat maanomistajat maksamaan voimaloiden purku kustannuksen, jotka nykyään ovat siinä neljänsadantuhannen luokkaa / voimala. Myös sellutehdas tuottaa vihreää sähköä. Mihin me loppujen lopuksi voimaloita tarvitsemme kun sähköä tulee pistorasiasta, sanoi eräs vihreä.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Täällä oletetaan maanomistajalle jäävän laskun olevan purusta jopa 600000€.

http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/tuulivoimalan...

Kohta alkaa arvoton näytelmä käsien pesuineen ja " kukaan ei voinut tietää"-hokemineen.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Prokon teki Saksassa konkurssin, kokemuksista viisaampana toimii nyt Suomessa?? Kuka nyt korvaa vahingot, siinäpä Pohjanmaan isännillä pohtimista. Prokon ei jätteitään korjaa metsistä pois.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Yksityisiltä pankeilta pitää ottaa pois oikeus luoda tyhjästä rahaa ja antaa tämä oikeus vain valtioiden keskuspankeille! Tässä vähän IMF:n tutkijoiden tutkimuksia asiasta!

http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122196-...

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Jep, tuo IMF:n tutkimus on mielenkiintoinen. Lainaanpa yhden kappaleen jutusta:

"Fisher näki, että suuri lama aiheutui massiivisesta velkadeflaatiosta, kun 20-luvulla paisunut velkakupla puhkesi ja kierrossa olevan rahan määrä väheni rajusti ja hän näki, että perimmäinen syy tähän oli osittaisvarantoperiaatteella toimivan pankkisektorin kyky luoda 20-luvun kaltaisia keinotekoisia buumeja lisäämällä rahan määrää, mistä aina seurasi 30-luvun kaltainen katastrofaalinen velkadeflaatio, kun rahan määrä alkoi vähentyä velkaantumisen saavutettua maksiminsa."

Kuulostaa aika tutulta tilanteelta. Tästä ja monesta muusta päästäisiin eroon, kun rahanluonti olisi valtiolla. Kestävän kehityksen kannalta toivottavaa olisi, että asia olisi globaalisti niin. Ei pienen Suomen ratkaisut siinä paljon tunnu. Mutta kansantaloudessa ne kyllä tuntuvat.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

On lapsellisen epärehellistä puhua pelkästä velasta kun huomioon pitää ottaa myös velan vastapuoli eli varallisuus. Nettovelka on se luku jota pitää miettiä ja siihenkin sopii hyvin itsenäinen rahapolitiikka ja oma raha.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Kiitos, että pidit jutun lyhyenä, koska pohjimmiltaan "villakoiran" ydin on tässä ja asia on käsittämättömän yksinkertainen. Ehkäpä liian yksinkertainen, jotta sen voisivat kaikki uskoa.

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Tästä voi sitten siirtää katseen maailman "velkakelloon".

http://anonhq.com/global-debt-199-trillion-world-m...

Tuosta jos laskee vaikkapa 2% korolla paljonko maailmassa tehdään periaatteessa turhaa krääsää vuodessa, niin luvuksi tulee noin neljä biljoonaa dollaria. Siinä saa jo toisenkin kerran kaivella mineraaleja mmaperästä ja sitä sun tätä. Mutta mitäs pienistä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset