FindianaJones

Hiekkaa Nordean lattioilla?

  • Nallen mielestä tavallinen asiakas tuo vain hiekkaa pankin lattialle.
    Nallen mielestä tavallinen asiakas tuo vain hiekkaa pankin lattialle.

Nordean väki kunnostautui viime viikolla puhumalla läpiä päähänsä. Ensin pääekonomisti Aki Kangasharju kritisoi SDP:n esittämiä veronkorotuksia sanomalla, että Suomen kokonaisveroprosentti on jo toiseksi korkein maailmassa heti Pohjois-Korean jälkeen. Totuus on kuitenkin, ettei Pohjois-Koreassa peritä veroja juuri lainkaan.

 

No, samapa tuo, en minäkään veronkorotuksia kannata, mutta pääekonomistin kannattaisi oman uskottavuutensa takia varmistua antamiensa esimerkkien paikkansapitävyydestä. Mitä veroihin tulee, niin itse laajentaisin veropohjaa ulottumaan myös paratiiseihin, samoin kuin rankkaa verosuunnittelua tekeviin suuryhtiöihin, joista moni makasaa vain 0-4% yhteisöveroa.

 

Suomen kohdalla veronkierto tarkoittaa yli 10 miljardin vuosittaista veromenetystä. Mikäli siitä saataisiin edes puolet päivänvaloon, niin valtion ei tarvitsisi tänä vuonna tehdä lisävelkaa lainkaan. Seikka, joka tuntuu pääekonomistilta unohtuneen – vai kuuluuko se saavutettujen etujen piiriin, mistä ei ole soveliasta puhua?

 

Loppuviikolla Nordean analyytikko Sanna Kurronen esitti oman viisautensa, jonka mukaan suomalaista hyvinvointivaltiota eivät aja alas puolueet, markkinavoimat tai muu ulkoinen taho, vaan suomalaiset itse, koska eivät suoriudu opinnoistaan nopeammin eivätkä halua eläköityä myöhemmin. Rappiollisena Sanna pitää myös “muodikasta downshiftaamista” ja sapattivapaita.

 

Sanna ei taida muistaa edellistä finannsikriisiä. Sen seurauksena Suomi joutui ottamaan kahtena perättäisenä vuonna 10 miljardia nettovelkaa, ja vaikutukset tuntuvat edelleen. Se johtui täysin siitä Sannan edustamasta sektorista, jolle olemme maksaneet miljarditolkulla erilaisina tukipaketteina, eikä loppua näy.

 

Viime syksynä ilmestyneessä kirjassani vertasin nykyistä pankkitoimintaa kyläyhteisöön, jossa uhkapeleihin koukkuun jäänyt addikti käy viikoittain kasinolla pelaamassa rulettia. Jos hän voittaa, niin hän pitää rahat, mutta mikäli hän häviää, niin kyläyhteisö maksaa tappiot. Missään kyläyhteisössä ei suvaittaisi moista, mutta kansainvälisessä finanssipolitiikassa se on itsestäänselvyys. Mitään muuta liiketoiminnan sektoria ei tueta siinä määrin kuin yksityistä pankkitoimintaa. Se on samalla tulonsiirto köyhiltä rikkaille, sillä loppupeleissä voitot - jättisuurien optioiden muodossa - keräävät vain harvat ja valitut.

 

Analyytikko Kurronen voisi aikansa kuluksi laskea, paljonko esimerkiksi Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos kuittaa tänä keväänä “rahasamponsa” kautta Nordean osingoilla. No, voin minäkin sen tehdä. Nalle kuittaa 68 493 euroa joka ikinen päivä - viikonloput mukaan lukien. Tämä johtuu siitä, että valtio on luovuttanut rahanluontioikeuden yksityisille liikepankeille.

 

Asian ei tietenkään tarvitsisi olla niin. Olen puhunut tästä ennenkin, mutta suuri osa ihmisistä ei taida käsittää kuinka isosta asiasta on kyse. Yritän taas.

 

Vaikka juuri nyt korot ovat alhaalla, niin siitä huolimatta esimerkiksi 20 vuoden laina-ajalla asunnon ostaja maksaa extraa lähes 50% asuntonsa hinnasta. 200 000 euron hintaisen asunnon kohdalla se tarkoittaa sadan tonnin siivua. Nykyisessä järjestelmässä kyseinen summa valuu ulos kansantalouden kierrosta, sillä Nordeakin taitaa olla jo 75% ulkomaisessa omistuksessa - ja Nalle itse on Ruotsissa kirjoilla.

 

Tällä hetkellä kansantalouden maksamista koroista karkaa noin 9 miljardia ulkomaille joka vuosi. Suurin piirtein sama summa, joka valtiolta jää saamatta veronkierron takia. Jotta saisimme pysymään nuo korkomiljardit – tai edes osan niistä – kotimaassa, niin meidän olisi syytä perustaa Norjan tyyliin julkinen pankki, joka myöntäisi edullista asunto-, opinto, ja yrityslainaa.

 

Tästä syntyvällä tuotolla voisimme rahoittaa esimerkiksi perustuloa, jonka suuruudeksi olen ehdottanut 1000 e/kk kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille. Perustulo olisi ratkaisu pitää maaseutu elävänä ja palvelut viriileinä. Se olisi konkreettinen ratkaisu synnyttää ne 200 000 uutta työpaikka, joista nyt vain esitetään kauniita lupauksia.

 

Perustulo toimisi niin starttirahana kuin sosiaaliturvana, mikä yrittäjältä tällä hetkellä puuttuu. Moni kaupungissa asuva haaveilee maallemuutosta, mutta ei uskalla toteuttaa sitä nykyisillä pelisäännöillä. Moni haluaisi toimia luomuyrittäjänä, käsityöläisenä, eläintenhoitajana, freelanserina, taiteilijana, kirjailijana, pienviljelijänä, kyläkaupan pitäjänä, matkailuyrittäjänä, etätyöntekijänä jne. Lisäksi kunnat voisivat toteuttaa erilaisia energiakylähankkeita samaan tapaan kuin Pohjanmaalla on tehty yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa.

 

Maaseudun aktivoituminen purkaisi taajamien sumaa ja varsinkin pk-seudun asuntokuplaa ja hulluihin hintoihin karanneita vuokria. Moni perheellinen, joka asuu kaksiossa tai kolmiossa, haaveilee isommasta asunnosta. Stadin kaksion hinnalla saisi hienon okt:n vähän syrjemmästä maaseudulta ja jäisi vielä säästöönkin. Elämänlaatu paranisi kertaheitolla.

 

Esitän nyt kysymyksen, olisitko valmis siihen, että maksamillasi asuntolainan koroilla rahoitettaisiin edellä kuvailemaani toimintaa? Vai haluatko mieluummin, että Nalle ja hänen kaverinsa keräävät koko potin, niin kuin tähänkin asti?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän tervoneneduskuntaan kuva
Janne Tervonen
Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Joo, sen dynaamisia vaikutuksia on vaikea arvioida etukäteen, mutta uskoisin myös, että se maksaisi itsensä takaisin. Ja sen jälkeen tuon ehdottamani julkisen pankin tuoton avulla voitaisiin laittaa sairaalat ja vanhustenhuolto kuntoon. Sehän toimisi niin kuin rahasampo, joka ei koskaan pysähdy. Nyt sellainen on annettu Nallen ja kumppaneiden käyttöön. Muuten jees, mutta he eivät käytä rahoja sairaaloihin etc, vaan ostelevat kartanoita ja Bentleyitä itselleen.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

inhan tuo nykykuvio jo ihan naurettavaa paskaa ja antaa pankeille liikaa valtaa valtioihin nähden. Koko finanssisektori tulisi ajaa alas ja aloittaa uudelta terveeltä pohjalta.

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Ei se vaadi koko sektorin alasajoa. Rinnalle vaan pitäisi luoda julkinen pankki tai pankkiryhmä, koska se olisi yksi järkevimmistä keinoista rahoittaa kansantalouden alijäämää. Samalla se tasoittaisi finanssisektorin ylikuumenemista. Sellainen toimii mm. Pohjois-Dakotassa (BND) ja vuoden 2008 finanssikriisi ei heilauttanut sitä mihinkään. Siellä pankinjohtajat eivät nosta jättiosinkoja vaan tyytyvät normaaliin palkkaan. Samoin julkinen pankki löytyy Norjasta, DNB. Se ei ole valtion kokonaan omistama, mutta tuottaa ihan mukavasti myös kansantalouden hyväksi.

Käyttäjän KariLaitinen kuva
Kari Laitinen

Pankkien (varsinkin yksityisten) pääekonomistit ovat aina oikeassa - ovat aina olleet. Siksi he saavat niin paljon huomiota mediassa.

Aika vekkuleita.

Juha Tuominsalo

Kannatetaan. Eikun hihat heilumaan. Mistä aloitetaan?

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

No, mä itse aloittaisin käymällä äänestämässä:)

Jyrki Paldán

Ja väite on muutenkin ihan täyttä puppua. Suomen veroaste ei ole todellisuudessa merkittävän korkea. Tietysti veroaste nousee korkealle jos siihen ei huomioi saatuja tulonsiirtoja, mutta se ei ole rehellinen tapa tarkastella asiaa.

http://data.worldbank.org/indicator/IC.TAX.TOTL.CP...
http://data.worldbank.org/indicator/GC.TAX.TOTL.GD...

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Joo, ei se kova ole. Tosin lukujakin on niin erilaisia kuin tilastojakin. Linkittämäsi Maailman pankin tilaston mukaan se olisi ollut viime vuonna 40,0. Sitten taas Veronmaksajien tilaston mukaan se oli 44,1. Talous Sanomien jutussa toimittaja tutki jopa CIA:n listaa – ilmeisesti siksi, että Pohjois-Korean tietoja on vaikea muualta saada. Sen mukaan Suomen veroaste oli jopa 53,7 kun taas OECD tarjoaa saman kuin Veronmaksajat, 44,1.

Mikään noista ei ole vielä kova, tosin CIAN:n luku alkaa olla yläkanttiin, mutta se ei pidäkään paikkansa. Toisaalta pitää huomioida, että Veronmaksajien mukaan prosentti oli vuonna 1980 vain 35,3. Ja veikkaisin, että sinne suuntaan sitä olisi mahdollisuus hilata, jos toteuttaisimme esittämäni talousremontin. Se siis edellyttää myös itsenäistä keskuspankkia, eli eroa EU:sta.

Jyrki Paldán

Jep, eroja on huomattavasti riippuen esimerkiksi laskentatavasta ja siitä otetaanko tulonsiirrot huomioon. Mielestäni tuo maailmanpankin verotulot suhteessa BKT:hen on parhaiten todellisuutta kuvaava suhde. Se mittaa kaikki maksetut verot, suhteuttaa ne BKT:hen ja ottaa huomioon myös tulonsiirrot. Esimerkiksi CIA:n luku ei ota tulonsiirtoja ollenkaan huomioon ja laskee veroasteen suoraan marginaalisista prosenttiosuuksista(eikä toteutuneesta verotulosta), joka on kuin suoraan hölmölästä. Jos elinkaaren aikana mediaanisuomalainen saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa veroja, on hänen veroasteensa todellisuudessa negatiivinen, vaikka marginaalinen veroaste jossain vaiheessa elämää olisikin noin 50%.

Erittäin mielenkiintoista asiassa on tietojen valikoiminen vähän suunnasta jos toisestakin. Usein törmää siihen että toinen suupieli toteaa totisena korkean veroasteen laskevan ostovoimaa, kun taas toinen suupieli huutaa kuinka sairas on yhteiskunta, jossa nettoveronmaksajia on vain 25% parhaiten tienaavista.

Toimituksen poiminnat