FindianaJones

Vapaakauppasopimukset

  • Vapaakauppasopimukset
  • Vapaakauppasopimukset

Huomenna vietämme maailmanlaajuista toimintapäivää vapaakauppasopimuksia vastaan. Teema kuuluu: “Ihmiset ja ympäristö ennen voitontavoittelua!” Niinhän asian pitäisi olla, mutta näyttää siltä, että ihminen ja ympäristö ovat häviämässä taistelun.

 

Olemme matkalla PISA-Suomesta kohti TISA-Suomea, yhdestä maailman kärkimaista kohti spurguvaltiota. Sopimukset (CETA, TISA ja TTIP) tulevat kattamaan lähestulkoon kaikki kuviteltavissa olevat sektorit – myös opetuksen ja terveyspalvelut. Kaupanpäällisiksi suuret monikansalliset korporaatiot saavat otteen laidansäädännöstämme.

 

Prosessit ovat hitaita ja alkaneet jo kauan sitten. Kuvioon liittyy kuntaliitokset ja liikelaitostamisbuumi, joka on jatkunut jo vuosia. Selitys löytyy Euroopan komission kilpailuneutraliteettipäätöksistä, joiden johdosta markkinoilla toimivat kunnalliset liikelaitokset oli tarkoitus yhtiöittää vuoden 2014 loppuun mennessä uuden kuntalain mukaisesti. Näin on luotu alustaa monikansallisille suuryrityksille, joita ei kiinnosta “pienet kakut”.

 

Uudistuksia on perusteltu tehokkuudella, mutta asiaan liittyy myös toinen puoli. Jos tarkastelemme esimerkiksi terveyspalveluja, niin mukaan tulee lisäksi sote ja TISA. Nämä ovat instrumentteja, jotka petaavat lainsäädännön suuryrityksiä varten. Se taas tarkoittaa potilasturvallisuuden heikkenemistä ja myös sitä, että entistä vähemmän veroja maksetaan Suomeen. Jo nyt EU-komission arvion mukaan Suomessa menee vuosittain 30 miljardin potti ohi verottajan, mikä tarkoittaa verotuloissa noin 10 miljardin siivua. Kansantaloutemme ei kestä nykyistä eikä varsinkaan sitä, minkä vapaakauppasopimuksien ratifiointi tulisi aiheuttamaan.

 

Ylen toimittaja Jaana Kivi kirjoitti ensimmäiset TTIP-kriittiset artikkelinsa jo vuoden 2013 lopussa. Vähän sen jälkeen Stubb hermostui juttujen sävyyn, toimittaja jäi hermolomalle ja hänestä tuli entinen Ylen toimittaja. Sittemmin varsinkin valtamedia on kirjoitellut aiheesta kilttiin sävyyn. Mutta aina välillä lipsahtaa.

 

Tammikuussa Iltalehden pikku-uutiseen oli eksynyt melko paljastava kappale TTIP:n todellisesta luonteesta. “Tulleja ja kiintiöitä EU:n ja USA:n välillä on jäljellä enää vähän, joten neuvottelujen todelliset väännöt koskevat sellaisia asioita kuten hormonien ja antibioottien käyttöä lihantuotannossa, kasvien geenimuuntelua, julkisia hankintoja ja ulkomaisten investoijien oikeuksia.”

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015011018996599_uu.shtml

 

Kuukausi sitten Hesari kirjoitti asiasta näin: “Tellisin mukaan sekä TTIP:n että Tyynenmeren kumppanuussopimus (TPP) ovat Yhdysvalloille geopoliittinen keino hidastaa Kiinan nousua maailmanvallaksi. Sopimukset syventävät Yhdysvaltain ja sen liittolaisten yhteistyötä ja kampittavat näin epäsuorasti Kiinaa, jota ei ole kutsuttu mukaan kumpaankaan sopimukseen”. Lisäksi HS kirjoittaa yhden rivin näin: “Suomen kannalta TTIP:n lempinimi kauppa- tai kevyt-Nato on erityisen kiinnostava.”

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1426574387558

 

Muualla Euroopassa salassa neuvoteltava TTIP on saanut osakseen suurta kritiikkiä, mutta Suomessa virallinen linja on varsin yhtenäinen sen puolesta. Kun Euroopan parlamentin lakivaliokunta katsoo, että sopimukseen ei pitäisi sisällyttää kyseenalaista investointisuojamekanismia, niin Suomen hallitus puolestaan haluaa sen sisällyttää. Asiasta kertoi Yle viimeksi eilen.

http://yle.fi/uutiset/valiokunta_pudottaisi_investointisuojan_ttip-sopimuksesta/7933579

 

Helmikuun lopulla suomalainen delegaatio Lenita Toivakan johdolla kävi Brysselissä lobbaamaassa tätä “ilosanomaa”. Mukana olivat EK:n , MTK:n ja SAK:n edustajat. Talouselämä kirjoitti silloin asiasta näin: “Suomalaisten yhteinen linja on poikkeus EU:ssa, jossa viljelijöiden ja työntekijöiden etujärjestöt ovat laajasti sopimusta vastaan – kuluttaja- ja ympäristöjärjestöistä puhumattakaan. “

 

Kysymys kuuluukin, mikä Suomessa on vialla? Päättäjät eivät voi olla niin naiiveja, että uskovat kritiikittä lobbareiden korulauseet. Samaa voi ihmetellä monen muun asian kanssa. Yksi ihmetyksen kohteista on retuperällä oleva kaivoslainsäädäntö, joka mahdollistaa ulkolaisten kaivosfirmojen roudata maaperämme rikkaudet ilmaiseksi maailmanmarkkinoille. Siis niin, että Suomi ei hyödy siitä mitenkään (ellei muutamaa hassua työpaikkaa lasketa) mutta saa vastineeksi raiskatun maan ja kenties pilaantuneet vesistöt. Tämän johdosta meille naureskellaan kehitysmaita myöten ja maatamme kutsutaan Pohjolan Kongoksi.

 

Olen ihmetellyt näitä asioita yli vuoden ja sen takia olen ehdolla vaaleissa. Lisäksi vireillepanin kansalaisaloitteen kaivosverosta. Se pitäisi saada voimaan heti eduskunnan syysistuntokauden alettua, tai muuten voi olla myöhäistä, sillä mahdollisesti niin CETA kuin TTIP ratifioidaan jo tämän vuoden lopussa.

http://kaivosvero.fi/

 

Kirjoitin myös blogin, jossa ehdotan kansallista vesistrategiaa. Suomalainen pohjavesi kuuluu halutuimpien joukkoon. Se sai ensimmäisenä maailmassa elintarviketurvallisuusstandardin, joka takaa veden olevan kuluttajaturvallista ympäri maailman. Vapaakauppasopimukset ovat uhka sille, että meille käy kuten Kaliforniassa, jossa Nestle on pumpannut osavaltion pohjavesivarat kuiviin. Blogini on saanut jo yli tuhat fb-jakoa, ja sitä saa jakaa lisää.

http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190674-kansallinen-vesistrategia

 

Jos olet kiinnostunut asiasta, mutta et tiedä miten voisit osallistua huomiseen teemapäivään, niin voit vaikka jakaa alla olevia linkkejä, joihin olen koonnut tietoa vapaakauppasopimuksista. Nyt kannattaa toimia, sillä tämä on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin ennen sunnuntaina pidettäviä vaaleja.

 

Itse olen vaalituloksen suhteen skeptinen, sillä en usko, että keskustan nousu valtaan vaikuttaa näihin sopimuksiin. Toivon kuitenkin, että myös meille eduskunnan ulkopuolisille puolueille riittäisi sen verran ääniä, että seuraavalla vaalikaudella muutama soraääni pääsisi huutelemaan välihuomautuksia tässä absurdissa näytelmässä.

 

Sen lisäksi on vielä yksi mahdollisuus. Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi arvioi TTIP-sopimuksen kaatuvan, sillä hänen mukaansa EU:lla ei ole valtuuksia hyväksyä sopimusta kansallisten parlamenttien ohitse. Kyseessä olisi siis niin kutsuttu sekasopimus, joka tulee voimaan vain, jos kaikkien 28 EU-maan parlamentit hyväksyvät sen.

 

Tämä on minun osaltani viimeinen kirjoitus ennen vaaleja. Toivotan kaikille lukijoille kukkeaa kevättä ja mukavia kesälaitumia.

 

Juha Ilari Hämäläinen

Varsinais-Suomi 110

Virallinen vaalisivuni https://findianajones2015.wordpress.com/

 

 

Linkkejä

 

Maailmanlaajuinen toimintapäivä http://www.vapaakauppa.fi/globaali-toimintapaiva-ttip-ceta-tisa-ja-tpp-sopimuksia-vastaan/

 

Allekirjoita eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan järjestämä epävirallinen kansalaisaloite TTIP- ja CETA-sopimusten pysäyttämiseksi. Jo 1,678,143 ihmistä on allekirjoittanut sen. http://www.vapaakauppa.fi/allekirjoita-kansalaisaloite/

Asiaa TISA-sopimuksesta http://www.vapaakauppa.fi/tuore-vuoto-paljastaa-tisa-sopimuksen-tahtaavan-terveyspalveluiden-yksityistamiseen/

 

Jaana Kiven kriittinen kirjoitus marraskuulta 2013. Asiasisältö on edelleen kuranttia.

http://yle.fi/uutiset/vapaakauppasopimusten_sisalloissa_kiistanalaisia_kohtia_-_korporaatiovalta_kasvaa_patenttioikeuksilla/6948616

 

Samansisältöinen tuoreempi kirjoitus Minimahti-blogissa http://minimahti.net/2015/04/16/oikeusprofessori-koskenniemi-ttip-sopimuksessa-piilee-oikeusjuttujakin-suurempi-uhka/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Ainoa "vapaus" mitä nuo sopimukset synnyttävät on kansallisomaisuuksien siirtäminen "vapaaksi riistaksi".

Kiitos Hämis.

Käyttäjän ErkkiSeppnen kuva
Erkki Seppänen

Hyvä blogi ja paljon asiaa! Itse olisin koettanut runnoa tuon lyttyyn iskevyysperustein, mutta onhan se hyvä avata noita taustoja laveamminkin. :)

Toimituksen poiminnat