FindianaJones

Yksi lensi yli käenpesän

  • Yksi lensi yli käenpesän

Vuoden viime metreillä on tapana luoda katsaus kuluneeseen. Päätin osallistua ja arpoa vuoden uutisen. Arpa osui rosvosektorille eli siihen, kuinka valtionyhtiö Finavialta yritettiin kupata miljoonia. Aiheesta on kirjoitettu vuoden aikana liuta toisiaan toistelevia kirjoituksia, mutta joukossa on artikkeli, joka erottuu edukseen. Kyseinen uutinen julkaistiin jo tammikuussa. Aviisi oli Talouselämä ja toimittajana Antti Mikkonen.

Haluan palauttaa jutun mieliin kolmesta syystä. Ensinnäkin siksi, että tapaus on edelleen akuutti, sillä Anne Bernerin osalta jupakka siirtyy ensi vuoden puolelle. Johtuen siitä, että eduskunnan tarkastusvaliokunta ei ole vieläkään saanut sanotuksi viimeistä sanaansa. Toinen syy on se, että Mikkonen piirtää tarkan kuvan tapahtumista. Monesti asiaa käsittelevissä artikkeleissa on kerrottu vain, että Berner puuttui Finavia-keissiin, mutta tämän lukemalla saa käsityksen myös keissin luonteesta. Lisäksi jutusta käy ilmi, että Finavia oli vähällä menettää paljon suuremman summan kuin mitä lopulta menetti. 

Törmäsin tähän artikkeliin aikoinani, kun yritin etsiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Jos Finavia hävisi johdannaiskaupassa 34 miljoonaa, niin kuka nettosi? Kupattiinko valtion omistamasta yhtiöstä tietoisesti rahaa ulos? Entä ketä Berner halusi suojella puuttumalla peliin? Tietenkään selviä vastauksia ei ole, mutta tuleepahan ainakin selväksi, millaista toimintaa Berner halusi suojella. 

Blogini lopussa on linkki juttuun, mutta sitä ennen referoin parhaita paloja.

 

”Miljoonatappiot syntyivät ohjeiden vastaisilla, ei-suojaavilla strukturoiduilla johdannaissopimuksilla. Tappiot tulivat 14 sopimuksesta. Niistä kymmenessä Finavian vastapuolena oli Danske Bank (tuohon aikaan vielä nimellä Sampo Pankki) ja kolmessa SEB.”

”Finavia ”suojasi” lainasalkkunsa korkoriskiä koronvaihtosopimuksilla ja erilaisia ehtoja sisältäneillä swaptioilla. Dansken kanssa tehtyjen johdannaissopimusten instrumentit olivat huimia riskivirityksiä. Ne olivat spekulatiivisia ja erittäin monimutkaisia. Instrumenttien käyttäytymistä ei voi ymmärtää, ellei matemaattisten funktioiden osaaminen ole korkealla tasolla.”

”Yhtiön korkosuojaukseen käyttämät instrumentit olivat uhkapeliä, jossa tappioriski oli lähes rajaton. Jostain syystä ”suojaaminen” oli tarpeeseen nähden myös ylimitoitettua: Finavian käyttämien korkojohdannaisten pääoma 365 miljoonaa euroa oli paljon suurempi kuin suojattavana ollut vajaan 250 miljoonan korkosalkku.”

”Käynnissä oleva poliisitutkinta kohdistuu kahteen henkilöön: Finavian rahoitustoiminnosta vastanneeseen varatoimitusjohtaja Ari Haapaseen ja hänen alaisuudessaan johdannaissopimuksia tehneeseen rahoituspäällikkö Kristian Lehtiseen.”

”Svenska handelshögskolanissa opiskellut kauppatieteiden ylioppilas Lehtinen tuli Finaviaan Sampo Pankista. Hän työskenteli siellä vuosina 2003–2008 riskianalyytikkona. Finaviassa hän alkoi kohta taloon tultuaan tehdä sopimuksia, joissa vastapuolena ja lopulta päähyötyjänä oli useimmissa tapauksissa hänen entinen työnantajansa.”

”Lehtisen toiminnasta Finaviassa on teetetty sisäinen tarkastus. Sen mukaan hänellä oli paljon sairauspoissaoloja, joista moni sijoittui viikonlopun yhteyteen tai pankkitapaamisten jälkeiseen päivään. Työaikaraporttien mukaan osa strukturoiduista kaupoista oli tehty ajankohtana, jolloin Lehtinen oli lomalla tai sairaana.”

”Kun solmittujen sopimusten riskit paljastuivat, neuvotteli Finavia Dansken kanssa useaan otteeseen positioiden sulkemisesta alle markkinahinnan. Yhteisymmärrystä tappioiden kohtuullistamisesta ei kuitenkaan syntynyt. Vasta viime vuonna Finavia sai suljetuksi viimeiset johdannaissopimukset Dansken ja SEBin kanssa.”

”Korkojohdannaisten raportointi ja rekisteröinti Finaviassa oli ollut varsin puutteellista. Kun Finavian rahoituspäällikön huonetta hänen lähtönsä jälkeen siivottiin, löytyi erään talossa olleen mukaan johdannaissopimuksia pitkin pöytiä.”

”Jos johdannaissopimuksia ei olisi suljettu, Finavian koronmaksuvelvoite olisi käynnistynyt vuoden 2017 alussa.”

”Helsingin Sanomien haastattelussa toimitusjohtaja Kari Savolainen esittää laskelman, joka olisi merkinnyt Finavialle 20 vuoden ajan 12 miljoonan euron vuosittaista korkokulua. Savolaisen mukaan Finavia olisi siten maksanut pankeille 240 miljoonaa euroa.”

”Koska riskipitoiset johdannaispositiot saatiin viime vuonna suljetuksi, varmistui Finavian lopulliseksi tappioksi runsaat 34 miljoonaa.”

”Hallituksen puheenjohtajan paikalta eronnut Tiuraniemi on kritisoinut Berneriä voimakkaasti siitä, että joulukuun alussa yhtiön hallitus joutui ministerin painostavaan sivuohjaukseen.”

 

Talouselämän artikkeli kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.

http://www.talouselama.fi/uutiset/finavian-johdannaismies-teki-diileja-entisen-tyonantajansa-kanssa-6249693

 

Myös Kirsti Lehtovaara-Kolun nimi vilahtaa Mikkosen artikkelissa, mutta asiaa ei sanota niin selvästi kuin Ylen uutisessa (6.1.2016). ”Johdanneisten hankkimisesta vastasivat Finaviassa talousjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu ja varatoimitusjohtaja Ari Haapanen.”

Lehtovaara-Kolun meriittilistalle kuuluu muun muassa surullisen kuuluisat UMTS-kaupat, joilla silloinen valtionyhtiö Sonera hävisi 5.4 miljardia. Kirjoitin tästä kesäkuun blogissani.

http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217773-suomen-kallein-nainen

 

Vaikka uutinen tulikin jo referoitua, niin vedetään vuoden uutispakasta vielä yksi kortti, joka antaa mahdollisen lisävihjeen sille, miksi Berner halusi niin hanakasti sekaantua Finavian tapaukseen. Kesällä, juuri ennen juhannusta Iltalehti otsikoi juttunsa näin: ”Bernerillä paljon yhteyksiä Deloitteen - kenen etua ministeri valvoi?”

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062221780373_uu.shtml

 

Kaikesta huolimatta, oikein hyvää Uutta Vuotta! 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat