FindianaJones

Sote siellä, Hetemäki täällä

  • Kuvanmuokkaus: Johanna Lehtonen. Artikkeli on julkaistu alunperin Vastavalkeassa 17.11.2017.
    Kuvanmuokkaus: Johanna Lehtonen. Artikkeli on julkaistu alunperin Vastavalkeassa 17.11.2017.

Alkuviikosta Suomen vaikutusvaltaisimmaksi tituleerattu virkamies, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki julkaisi sotea lobbaavan kolumninsa. Se enteili pahaa. 

Myrsky nousi, kun Meri-Lapin kunnat päättivät tehdä diilin Mehiläisen kanssa. Päätös sotepalvelujen ulkoistamisesta ja miljardiluokan sopimuksesta veroparatiisiyhtön kanssa ei ollut helppo varsinkaan punaiseksi tunnetussa Kemissä. Siellä äänestystulos jäikin lopulta kiinni yhdestä äänestä.

Taustalla vaikutti huoli siitä, että tuleva maakuntamalli olisi johtanut palveluiden keskittämiseen Rovaniemelle. Liitännäisvaikutuksina sen arveltiin vievän jopa 500 työpaikkaa, mistä koituvat vaikutukset Meri-Lapille olisivat olleet dramaattiset. Niinpä kemiläiset joutuivat äänestämään ”ruton ja koleran välillä”. 

Myös Hetemäen kolumnissa otetaan kantaa palveluiden saatavuuteen.

”Vaikka Suomen terveyspalvelujen laatu on kansainvälisesti korkea, on palvelujen saatavuus haaste koska hoitoon pääsyssä on ongelmia (esimerkiksi kustannusten, etäisyyden tai jonojen takia).

Kuitenkin Meri-Lapin esimerkki osoittaa, että vanhassa mallissa saatavuus ei ollut haaste, mutta sen jälkeen olisi ollut, mikäli palvelut olisivat siirtyneet maakuntamallin mukana reilun sadan kilometrin päähän Rovaniemelle. 

Meri-Lapin ”sote-sooloilu” pani eilen vipinää punttiin myös eduskunnan kyselytunnilla. Sipilä kohdisti huolensa vastaavanlaisten ”omatoimisten” sote-ratkaisujen leviämiseen. Hän painotti, että ”sote-uudistuksen tarkoitus on turvata julkiset palvelut ja vahvistaa julkista toimijaa”.

Melko ontuvaa retoriikkaa sen jälkeen, kun ensin on vuosi jauhettu valinnanvapaudesta, jonka jokainen tietää tarkoittavan julkisten terveyspalvelujen heikentämistä. Asian oikea laita tuli esille siinä vaiheessa, kun Sipilä patisti kaikkia toimimaan sen puolesta, ettei kyseisiä tilanteita synny ennenkuin koko uudistus on valmis. 

Tähän sopiikin siteerata kommenttia Uuden Suomen foorumilla aiheesta virinneestä keskustelusta.

”Ymmärrän kepun ärtymyksen. Kepunhan piti päästä maakuntahallinnon kautta antamaan julkinen terveydenhuolto yksityisille ja ehkä saada siitä kiitosta yksityisiltä. Nyt kunnat tekevätkin sen itse ilman kepulia. Sinne katosi hillotolppa. Varmasti harmittaa. Kokoomus kyllä kiittää päästessään tavoitteeseensa noin helposti.”

Mehiläinen, joka imee ”veromettä” ja tuottaa omistajilleen ”osinkohunajaa”, on tullut tunnetuksi etenkin kokoomuslaisten rahasampona. Onko käynyt siis niin, että kokoomus ei enää usko siihen, että sote saataisiin maaliin, vaan on alkanut ajaa ohituskaistaa kohti omia päämääriään?

Vilkaistaanpa, missä vaiheessa sote-kattila tällä hetkellä porisee. 

Sote- ja maakuntauudistuksen oli tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta. Keitos sai kesällä kuitenkin pikantin mausteen, kun perustuslakivaliokunta edellytti muutoksia lakipakettiin. Uusi lausuntokierros päättyy joulukuun puolivälissä, ja koko lakipaketti on tarkoitus saattaa eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden maaliskuusa. Jos aikataulu pitää, lait tulevat voimaan kesäkuussa ja maakuntavaalit käydään lokakuussa. Sotesoppa siirtyisi maakuntien hämmennettäväksi vaiheittain 1.1.2020 alkaen.

Asian tiimoilta on oltu melko hiljaa, lukuun ottamatta muutamia soraääniä. Yksi sellainen kuultiin Keskustan sisäpiiristä, kun ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen tylytti eilen koko puoluetta. 

”Keskustan kannatukseen tulee paha iskemä, kun Matti Vanhanen kärsii presidentinvaaleissa rökäletappion ja hallituksen sosiaali- ja terveysuudistus ei mene perustuslakivaliokunnassa läpi, ainakaan tällaisella esityksellä.”

Palataan vielä Hetemäen kolumniin. 

Kansliapäällikkö uskoo vakaasti, että soteuudistuksen tavoitteeksi asetetut kolmen miljardin säästöt saavutetaan. Tarkempi silmäily kertoo, että suuri osa säästöistä saavutettaisiin muun muassa vanhusten laitoshoitoa vähentämällä sekä hyödyntämällä alan ihmisten lähivuosina odottavaa suurta eläköitymistä. 

Mikäli säästöt on tarkoitus saavuttaa laittamalla työntekijät eläkkeelle ja vanhukset heitteille, niin mihin sitä valinnanvapautta tarvitaan?

Kaikki eivät kuitenkaan usko säästöjen toteutuvan. Yksi epäilijöistä on Hetemäen ex-kollega, jo eläkkeellä oleva Raimo Sailas. Hän on arvostellut soten valmistelua jo pitkään, ja pamautti jälleen maanantain Kauppalehdessä, että "sote on heikoimmin valmisteltu uudistus, joka Suomessa on koskaan tehty". 

Lisäksi Sailas on patistanut päättäjiä lukemaan muun muassa Jussi Huttusen ja Martti Kekomäen sotearvioita. Heistä jälkimmäinen on värikäs persoona, itseään patamustaksi porvariksi kutsuva terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon emeritusprofessori. Kekomäki puhuu ”reppulääkäreistä”. 

”Potilaan tarinan tunteminen ei onnistu reppulääkäriltä, joka tulee ja menee. Mitä enemmän olen katsonut repputouhua ja rahan kiikuttamista Caymansaarille, olen vakuuttunut, että näin tätä asiaa ei voida ratkaista.”
 
Huhtikuussa Kuntalehden haastattelussa Martti Kekomäki arvioi soteuudistuksen kustannuksia. 

”Luodaan ratkaisua joka monesta syystä väistämättä lisää kustannuksia. Velanotto kasvaa roimasti. Kun korot nousevat, pala juuttuu kurkkuun aika monelta.”

Kaikista pisimmälle arviossaan on mennyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen, joka arvioi toissa viikolla Uuden Suomen haastattelussa, että kolmen mijardin säästöjen sijaan luvassa voikin olla kolmen miljardin lisämenot. 

”Lehtonen on arvioinut, että Sipilän hallituksen valinnanvapausmalli voisi tuottaa sote-järjestelmälle jopa kolmen miljardin euron lisärahoitustarpeen muun muassa siksi, että julkinen puoli joutuisi päivystysvelvoitteen vuoksi ylläpitämään ikään kuin päällekkäistä henkilöstöä yksityisen sektorin kanssa.”

Hetemäki kulkee kuitenkin omia polkujaan ja uhkailee lisäleikkauksilla. Hänelle ei riitä edes kuvitellut sotesäästöt, vaan niiden lisäksi Suomeen pitäisi saada 300 000 uutta työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Muuten on luvassa keppiä eläkeläisille lisäleikkauksien muodossa. 

Yle Uutiset tietää kertoa, että hallituksen tavoitteena on luoda näistä puuttuvista työpaikoista kolmannes vuoden 2019 aikana. 

Tämä alkaa olla kovempaa kamaa kuin Sotkamon ihme konsanaan! Mikäli hallitus loihtii 100 000 uutta työpaikkaa ”viimeisellä neljänneksellään”, juuri ennen seuraavia eduskuntavaaleja, niin blogisti lupaa syödä hatullisen pa**aa!

 

Artikkeli on alunperin julkaistu Vastavalkeassa 17.11.2017. 

https://vastavalkea.fi/2017/11/17/sote-siella-hetemaki-taalla/ 

Kuvanmuokkaus: Johanna Lehtonen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ahneella on paskainen loppu.

Koskee myös kepua ja kokoomusta.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Kun kolmen miljardin etumerkki on väärin tulee kuuden miljardin vahinko.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Hetemäki ja kaverinsa ovat suunnitelleet säästöt niin, että kasvava osa terveydenhoitokuluista siirtyy kansalaisten omille harteille. Ne, jotka kykenevät, joutuvat ottamaan kalliita lisävakuutuksia. Bisnekset homman ympärillä kukoistavat ja valtion velkaantuminen hellittää.

Mutta kansa on leivättömän pöydän ääressä pian. Erityisesti eläkeläiset.

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Tervehdys kaimani,

Kutakuinkin noin minäkin veikkaisin.

Lisäksi maakuntauudistus tekisi ison liudan työttömiä. Meri-Lapin kohdalla arvioitiin kerrannaisvaikutuksien vuoksi tulevan 500 työtöntä lisää, mikäli olisi jääty odottelemaan maakuntamallia ja sitä, että palvelut olisivat siirtyneet Rovaniemelle. Se olisi ollut katastrofi alueen kunnille - etenkin Kemille, jossa jo nyt on asuntoja tyhjillään.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Ykköstoiveeni pukilta on hallituksen kaatuminen. Toivottavasti en joudu pettymään.

--

Kekomäeltä osuva kommentti koroista. Nythän elämme keskuspankkien luomassa globaalissa rahaelvytyskuplassa, mikä on painanut korot keinotekoisesti alas.

Tyly herätys on edessä kun elvytyskokeilu epäonnistuu: Tällöin kaikki kaatuu niskaan: nousevat korkomenot, sosiaalimenot ja sotekustannukset sekä todennäköinen euroalueen purkaantuminen + mamukulut kirsikkana päällä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset