FindianaJones

Euroopan Yhdysvallat 2025?

  • Liittovaltiomiehet Emmanuel Macron ja Alexis Tsipras. Lehtikuva / AFP Photo
    Liittovaltiomiehet Emmanuel Macron ja Alexis Tsipras. Lehtikuva / AFP Photo

Näin visioi Saksan sosialidemokraattisen puolueen SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz eilen pitämässään puheessa.

Katalyyttina liittovaltiopuheille toimii Saksan hallituskriisi. Sen jälkeen, kun neuvottelut niin sanotusta Jamaika-koalitiosta ajoivat karille, alettiin touhuta jatkoa suurelle koalitiolle, johon tulisi mukaan Schulzin luotsaama SPD.

Saksa ei pui hallituskriisiään yksin, vaan se on saanut myös lobbarit liikkeelle. Tunnetuin heistä on kiivaana liittovaltiomiehenä tunnettu Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Myös Kreikan pääministeri Alexis Tsipras on ollut tiiviisti yhteydessä Schulziin.

Aiemmin syksyllä Macron esitteli kuuluisassa Sorbonnen puheessaan mittavia toimia EU:n integraation syventämiseksi. Hän ei silloin kuitenkaan puhunut liittovaltiosta, vaikka esityslistalta löytyi niinkin merkittävä asia kuin yhteinen verotus.

Jos ja kun Saksan suuri koalitio toteutuu, niin liittovaltiota kohden ollaan vahvasti menossa, sillä myös Saksan virkaatekevän ulkoministeri Sigmar Gabrielin (SPD) tiedetään ylistäneen Macronin Sorbonnen puhetta.

Liittovaltiopuheet tulivat esille sikäli sopivaan aikaan, että myös suomalaiset presidenttikanditaatit ehtivät ottaa kantaa asiaan. Istuva presidentti lienee liittovaltiomies, kun taas viime metreillä kisaan mukaan tullut ”musta hevonen” puhuu itsenäisten kansakuntien yhteistyön puolesta.

Itsenäisyyspäivänä perustettu Paavo Väyrysen valitsijayhdistys esitti kannanotossaan seuraavaa:

”Ylikansallisesta päätöksenteosta ollaan siirtymässä itsenäisten kansakuntien yhteistyön suuntaan. On syntymässä vahvaa ihmiskuntapolitiikkaa, jonka avulla koko maailmassa ryhdytään YK:ssa vuonna 2015 hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti poistamaan köyhyyttä ja toteuttamaan ympäristöllisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.”

Jo nyt osa Suomenkin kansalaisista on sitä mieltä, että itsenäisyys menetettiin EU:n myötä. Mikäli liittovaltio toteutuu vuonna 2025, asia on sinetöity. Siihen on aikaa enää seitsemän vuotta, joten nyt on hyvä aloittaa keskustelut.

Schulzin mukaan ne maat, jotka eivät hyväksyisi EU:n perussopimusten muutosta liittovaltioksi, putoaisivat automaattisesti ulos unionista. Lähtijöiden listalle saattaakin kertyä pitkä jono, mikäli nykyinen unioni kestää sinne asti.

Rivit rakoilevat jo nyt. EU päätti nostaa syytteen Puolaa, Tšekkiä ja Unkaria vastaan näiden kieltäydyttyä noudattamasta EU:n määräyksiä. Lisäksi komissio nostaa kanteen myös Bulgariaa, Kreikkaa ja Suomea vastaan. Suomen kohdalla kenkä puristaa siitä, että se ei ole Ahvenanmaan osalta vienyt merten aluesuunnitteluun liittyvää direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Suomi tulee varmasti korjaamaan tilanteen tuota pikaa, jottei menetä mainettaan mallioppilaana. Mutta Unkarissa tilanne saattaa ensi kevään vaalien jälkeen olla toinen. 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Peruskysymys, joka täälläkin otettiin jo vuosia sitten esiin. Onko liittovaltiokehitys yhdistävä vai hajoittava tekijä?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Ja kenen eduksi ja kenen tappioksi? Onko EMU myrkkyä Suomelle? Tarvitaanko yksimielisyyttä enää komission nyt ehdottamassa liittovaltiossa kuten on sovittu alunperin säännöissä? Onko taas riski, että Suomi joutuu maksumieheksi Kreikka-asioissa? - Lisää HS/Kotimaa/A11/8.12.2017

YLE: Yhteisvastuuta vai markkinakuria?

https://yle.fi/uutiset3-9964726

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset