*

FindianaJones

Luovuttaako Suomi tuomiovallan korporaatioille?

  • Luovuttaako Suomi tuomiovallan korporaatioille?

Vaalit käynnissä, joulu tulossa, huippukokous Brysselissä, riittävästi tapahtumia, jotka vievät mielenkiinnon. Kaiken kukkuraksi alkoholilaki runtattiin kehiin, ja sekös jos mikä täytti palstatilan näyttävästi. Silloin on helppo tehdä taustalla pieniä päätöksiä, jotka jäävät uutispimentoon, mutta joiden merkitys on silti suuri.

Sivumennen mainiten, viimeksi kun alkoholilaki oli keväällä näyttävästi mediassa, pienemmälle huomiolle jäi se, että eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen hallintarekisteristä.

Myös tällä kertaa kulisseissa tehtiin merkittävä päätös, josta ei uutisoitu juuri lainkaan. Uutinen – tai tarkemmin ottaen uutisoimatta jätetty asia on se, että viikolla eduskunnan lakivaliokunta antoi EU-komissiolle luvan aloittaa neuvottelut yleissopimuksesta kansainvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi.

Valtioneuvoston kanta asiaan kuuluu seuraavasti:

EU-Kanada vapaakauppasopimuksen (CETA) ja sitä koskevan EU:n ja Kanadan yhteisen tulkintavälineen mukaisesti EU ja Suomi sen myötä ovat sitoutuneet monenvälisen investointituomioistuimen kehittämistä koskevaan työhön.

Suomi katsoo, että monenvälisen investointituomioistuimen valmistelutyötä tulee jatkaa ja tukee komission työtä jakaa tietoa monenvälisestä tuomioistuimesta, keskustella siitä sekä selvittää potentiaalista kiinnostusta ja tukea hankkeelle.

Suomi katsoo näin ollen, että komissiolle voidaan myös antaa lupa aloittaa neuvottelut yleissopimuksesta investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetun monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi.”

Lakivaliokunta myötäili valtioneuvoston kantaa ja päätti antaa luvan äänin 10-3.

Puolesta äänestivät: Kari Tolvanen, Eva Biudet, Tiina Elovaara, Ari Jalonen, Pia Kauma, Mikko Kärnä, Sanna Marin, Johanna Ojala-Niemelä, Antti Rantakangas, Marja-Leena Talvitie.

Vastaan äänestivät: Antero Laukkanen, Johanna Karimäki ja Ville Tavio.

Asian vähäiselle uutisoinnille jäännin ymmärtää toki siitä näkökulmasta, että nyt annetiin vasta neuvottelumandaatti, kuten valikonta lausunnossaan sanookin.

Edellä esittämäänsä ja asiaa kokonaisuutena arvioituaan lakivaliokunta on päätynyt hyväksymään sen, että komissiolle annetaan lupa aloittaa mahdolliset yleissopimusneuvottelut unionin puolesta. Valiokunta kuitenkin korostaa, että hyväksyntä koskee vain neuvottelujen aloittamista, ja mahdolliseen yleissopimukseen sitoutuminen arvioidaan myöhemmin erikseen.”

Kuulostaa harmittomalta, mutta kyse on kuitenkin siitä, että nyt annettiin pirulle pikkusormi. Jokainen asioita vähänkin seuraava voi arvata, mihin kehityskulku johtaa.

Palautetaan mieliin 18.4.2015. Kyseisenä päivänä ympäri maailmaa marssittiin vapaakauppasopimuksia vastaan. Niitä vastustavaan kansalaisaloitteeseen kerättiin Euroopan laajuisesti 3,2 miljoonaa nimeä. Aloite luovutettiin komissiolle saman vuoden lokakuussa.

Tuolloin myös Euroopan parlamentin lakivaliokunta katsoi, että TTIP-sopimukseen ei pitäisi sisällyttää investointisuojamekanismia (ISDS = investor-state dispute settlement). Lauseketta pidettiin kiistanalaisena, sillä sen myötä ulkomaiset yritykset voisivat viedä yksittäisen valtion kansainväliseen välimiesoikeuteen, jos valtion säätämät lait vaikuttavat yrityksen toimintaedellytyksiin.

Sen sijaan komissio lobbasi (salassa käytyjen neuvottelujen jälkeen) ISDS:n puolesta kauppakomissaari Cecilia Malmströmin suulla.

Niin, ja Suomi.

Pari kappaletta 16.4.2015 julkaistusta Ylen uutisesta.

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on käynyt Euroopan parlamentissa puhumassa investointisuojasta. Hänen mukaansa suoja on tarpeeton, ja se voi siirtää valtaa hallituksilta yrityksille ja välimiesmenettelyn juristeille.

Suomen hallitus on puolestaan halunnut sisällyttää investointisuojan Yhdysvaltain kanssa neuvoteltavaan vapaakauppasopimukseen.”

Suomi oli siis jo tuolloin valinnut puolensa, mutta sitten tapahtui jotain arvaamatonta. Seuraavana vuonna Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi, hän laittoi TTIP:n jäihin eikä siitä ole sen jälkeen juuri puhuttu. Moni saattoi huokaista helpotuksesta, mutta nyt Suomi näyttää olevan siirtymässä taas lobbareiden eturintamaan.

Siteeraan lopuksi, mitä akatemiaprofessori Koskenniemi on sanonut sijoittajansuojasta. Sen perässä on lisäksi lyhyt videoklippi samasta aiheesta. Suosittelen katsomaan!

Sijoittajansuojalla luodaan kansalliselle ja EU-oikeudelle rinnakkainen oikeusjärjestelmä, joka on avoin vain ulkopuolisille sijoittajille. Sillä siirretään julkista valtaa pienelle, demokraattisesta vastuusta vapaalle juristiryhmälle.”

Martti Koskenniemi sijoittajansuojasta: https://www.youtube.com/watch?v=uWos7RgWzB8

 

Eduskunnan lakivaliokunnan lausunto:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/LaVL_19+2017.pdf

 


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Tässä sen näkee kun sokea EU taluttaa toista sokeaa, Suomi ja älytöntä.

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

TTIP laitettiin hyllylle, mutta nyt siis EU-komissio ajaa hankkeen kaikkein vaarallisinta osiota, ja Suomi tukee. Tuntuu kuin palapeliä koottaisiin pieninä palasina, kunnes se jonain päivänä on valmis. Sama taktiikka näyttäisi olevan Naton kanssa.

On mielenkiintoista, miksi Suomi haluaa tässä(kin) asiassa olla kansainvälisten korporaatioiden puolella ja lobata itseään vastaan.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Valiokunnan äänestysluettelossa pistää silmään Sanna Marin. Onko niin että Suomen demarit ja kenties koko suomalaisvasemmisto on korporaatio-oikeuden kannalla? Tämä voi olla erittäin merkittävä kannanotto. Korporaatioiden etujahan demarit ajaa Suomen sisäisissäkin asioissa.

Mikähän lie ollut sisaredustaja Karimäen peruste? Yleensä hän on tällaisissa asioissa jees jees jees -ihmisiä.

Suomen nykyhallitus on sietämättömän suurliike-elämäkeskeinen. Se ajaa Euroopan valuuttarahastoa, pankkiunionia, nyt tätä uutta tuomiovaltaa ja samaan aikaa vastustaa sosiaaliaspekteja Eurooppa-tasolla (esim. Työttömyysturvaa) vaikka muuta väittää.

Suomi tarvitsee kulttuuri- ja sosiaaliymmärteisen hallituksen. Nykyinen ei ole sitä.

Käyttäjän SeppoKoski kuva
Seppo Koski

Valtioitahan viedään kuin pässiä narussa, hyväuskoisia hölmöjä riittää päättäjissä.

https://www.youtube.com/watch?v=hioF3n_v1QQ

"Globaalieliitin uskottu asioiden järjestelijä, 30 vuotta finanssimaailmassa eri toimeksiantajille työskennelleen, hollantilaisen Ronald Bernardin haastattelusarja vastamedia De Vrije Median toimittajalle Irma Schiffersille jatkuu toisella osalla."

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Juha, luin kesällä kirjasi Intian matkoista. Sääli apinaparkaa! Erittäin hyvä kirja, olen samaa mieltä esittämistäsi asioista.

Kirjaa lukuessani tuli mieleen verrata Eurooppaa ja Intiaa. Intia on suurempi pinta-alaltaan ja asukasluvultaan. Intia on liittovaltio jossa on Ranskaa ja Saksaa suurempia osavaltioita, pienempiä kymmeniä. Intiassa on paljon valtavia ongelmia.

Intiasta ja Kiinasta katsottuna Eurooppa on pieni niemi Aasian mantereen reunassa. Tekninen kehitys on lähtenyt Euroopasta, mutta sen kylät (valtiot) eivät ole muuta tehneet kuin sotineet keskenään, jopa kaksi maailmansotaa, kymmeniä miljoonia kuolleita, jopa intialaisia joukossa.

Tuli mieleen sellainen ajatus, että tulevien sukupolvien aikana Intia kehittyy yhdessä Kiinan kanssa taloudelliseksi jättiläiseksi. Eurooppa taantuu keskenään tappelevista "itsenäisistä" valtioista kivikautisiksi kyliksi. Kylissä kaikki on erilaista, eri raha, eri lainsäädäntö, erilaiset standardit ja tuotteet. Jättiläiset eivät vaivaudu käymään kauppaa kääpiöiden kanssa.

Varovainen johtopäätökseni on, että jos EU ei kasva yhtenäiseksi liittovaltioksi, sen valtiot ja koko Eurooppa taantuu kivikauteen.

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Kiitos Leo kirjapalautteesta!

Kommenttisi loppuosa pitää sisällään niin laajan kokonaisuuden, että vastaan siihen paremmalla ajalla. Nyt pitää lähteä hoitaan arkisia askareita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset