FindianaJones

Maailman onnellisuuspäivää vietetään tänään

Viime viikolla julkaistu YK:n raportti herätti monissa hilpeyttä, sillä raportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Olisin jättänyt uutisen suosiolla hömppäkategoriaan, mutta kun intialainen vaimoni löysi listauksen pari päivää myöhemmin, niin se nousi puheenaiheeksi kotona.

Intialainen julkaisu Scroll.in otsikoi juttunsa: Finland tops global happiness index, India is the unhappiest country among its neighbours”. Otsikon luettuaan vaimoni alkoi spontaanisti nauraa. Hän nimittäin pitää intialaisia onnellisimpina kuin suomalaisia, vaikkakin hänen omassa kotimaassaan on paljon köyhyyttä ja vaikka siellä naisen asema on tunnetusti heikko.

Moni muukin on naureskellut Suomen saamalle kärkisijalle. Yksi heistä on auto-ohjelma Grand Tourin teräväkielinen Jeremy Clarkson, joka The Times -lehden kolumnissaan veistelee näin: ”Joo, olen hyvin onnellinen”, sanoi Erik Helsingistä nieltyään 50. nukahtamislääkkeensä ja kiivettyään kylpyammeeseen halvan viskipullon kanssa".

Mikäli asioita vertaisi vaikkapa sosiaaliturvalla, niin toki Suomi voittaisi Intian 6-0. Toisaalta jos ihanteeksi asetetaan hyvinvointivaltion toimivuus, niin Suomenkin asema alkaa olla kyseenalainen. Sen näkee leipäjonojen pituudesta. Ja vain pari päivää sitten entinen oikeusasiamies Jacob Söderman arvioi, että soten tavoitteena on hyvinvointivaltiosta luopuminen.

Onnellisuuden perusta on luonnollisesti aineellinen hyvinvointi. Sen peruspalikat voidaan löytää esimerkiksi Maslowin tarvehierarkian kahdelta alimmalta portaalta; ruoka, juoma, hengitysilma ja suojautuminen vaaroilta. Onnellisuus ei kuitenkaan kasva samassa suhteessa kuin bruttokansantuote asukasta kohden. Tämä oli ajatuksena myös vuonna 2012, kun YK:n yleiskokous julisti maaliskuun 20. päivän kansainväliseksi onnellisuuden päiväksi.

Asiassa edelläkävijänä on Bhutan. Tämä pieni buddhalaisenemmistöinen kuningaskunta Himalajan rinteillä on kehittänyt maailman ensimmäisen onnellisuusideksin, joka ei perustu talouskasvuun, vaan mielenrauhaan.

Myös omakohtaisesti yhdistän onnellisuuden buddhalaisuuteen. Muistan kuinka lämminhenkinen olikaan vastaanotto eräässä Intian ja Kiinan rajaa lähellä sijaitsevassa tiibetinbuddhalaisessa kylässä, jossa kerran vierailimme. Ensimmäinen ajatus oli, että ihmiset siellä lienevät onnellisia.

Kuitenkin myös buddhalaisuuteen liittyy ajatus elämän kärsimysluonteesta, ja sen takia pyrkimys päästä eroon elämän kiertokulusta, samsarasta. Buddhalaiset eivät tee sitä tarttumalla pilleripurkkiin, vaan harjoittamalla mieltä päästäkseen nirvanaan. Tunnetuin heistä lienee Dalai Lama, joka hörönaurunsa raikuessa kiertää maailmaa onnellisuuden ja myötätunnon puolestapuhujana.

Toinen herra, joka tässä yhteydessä tulee mieleen, on Uruguayn entinen presidentti José Mujica. Myös maailman onnellisimmaksi tituleerattu mies. Hän valitsi palatsin sijasta vaimonsa ränsistyneen maatalon, ja presidenttinä ollessaan hän lahjoitti hyväntekeväisyyteen 90 prosenttia kuukausituloistaan.

Kysymys on Mujican mielestä vapaudesta. Jos omistaa vain vähän, ei tarvitse kuluttaa kaikkea aikaansa omaisuutensa hoitamiseen. Hän syyttääkin maailman johtajia sokeasta pakkomielteestä saavuttaa talouskasvua kulutuksen kautta, aivan kuin kasvun loppuminen merkitsisi maailmanloppua. Mujican mielestä pikemminkin maailman nykymeno ja hyperkulutus ajavat planeettaa kohti tuhoa.

Näihin ajatuksiin on helppo yhtyä. Less is more! Don’t worry, be happy!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Pidin Jeremy Clarksonin lausumasta keskeisenä sitä, että hän tarkoitti onnellisuustutkimusten olevan silkkaa hömppää, jolla ei ole mitään pohjaa todellisuuden kanssa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ei se YK:n raportti aivan hömppäkategoriaan kuulu ja sen nimikin on oikeastaan perusteltu. Sen raportin pohjatietoina on Gallupin World Poll kyselytutkimus, jossa niitä onnellisuuden eri aspekteja selvitellään suunnilleen 100 kysymyksen patterilla. Käytettyä menetelmää kuvataan täällä: http://worldhappiness.report/faq/

Tuloksia ei tietenkään kannata lukea pilkun tarkasti, mutta jotakin ne kertovat. Ne kertovat esimerkiksi muutosten suunnasta ja suuruudesta sekä siitä, ollaanko jossain nyt ylipäätään onnellisia vai ei. Täytyy tietysti huomioida otoskoosta, otosten edustavuudesta ja muista metodisista tekijöistä johtuvat epätarkkuudet, mutta silti tulos on luotettavampi kuin esimerkiksi omien kokemustan,oman tuttavapiirin tai lehtien kommenttipalstojen perusteella tehdyt päätelmät.

Ps. Sen tutkimuksen mukaan Bhutan ei ole erityisen onnellinen vaan jokseenkin samalla tasolla kuin Vietnam, Indonesia ja Nepal. Jos haluaa etsiä maan, joka on huomattavan onnellinen vaikka ei mitenkään vauras olekaan, Costa Rica on hyvä valinta. Vaikka se lähipiiriin vetoaminen tuottaa kovasti kapean otoksen, muutamien tuttavieni kokemuksen perusteella tutkimus antaa tässä tapauksessa aivan oikeansuuntaisen kuvan.

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Costa Rica oli maailman onnellisin maa vuonna 2012, jolloin Suomi oli sijalla 70. Niin se onni täällä vaihtelee:)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Suomi taisi kyllä olla silloin sijalla 5. Costa Rica kyllä oli ykkönen.

Venezuela muuten näytti silloin olevan sijalla 15 ja sen kohdalla tuo onnen vaihtelu kyllä pitää paikkansa. Valitettavasti vain huonoon suuntaan.

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #5

Ainakin silloisen IS:n mukaan Suomi oli sijalla 70.

”Suuri hiilijalanjälki on pudottanut YK:n ykköseksi rankkaaman Tanskan sijalle 110. Suomi on sijalla 70. Maita oli tutkimuksessa mukana 151.”

Toisaalta liekö sillä niin merkitystä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #6

Kannattaa tarkistaa alkuperäislähteestä:
https://s3.amazonaws.com/happiness-report/2012/Wor...

Sivu 36, Taulukko 2.5 Average life satisfaction by Country

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #5

Bhutanista vielä sen verran, että en minä eikä bhutanilaiset itsekään väitä, että se olisi mikään onnellisuuden mallimaa. Sen sijaan Bhutanissa on otettu käyttöön onnelisuusindeksi, jonka juuret juontaa 1970-luvulle, jolloin Bhutanin neljäs kuningas Jigme Singye Wangchuck korvasi BKT:n käsitteellä GNH (Gross National Happiness), ja nykyään käsite sisältyy maan perustuslakiin.

”Tshoki Zangmo kertoo, että moni maa on osoittanut kiinnostusta Bhutanin bruttokansanonnellisuudesta. YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2011 päätöslauselman, joka mainitsee ensimmäistä kertaa onnellisuuden kansakuntien tavoitteena.

Meillä on samoja ongelmia kuin missä tahansa kehitysmaassa. On siis vielä matkaa kuljettavana kohti sellaista yhteiskuntaa, joka antaa jäsenilleen mahdollisuuden onneen, tulkitsee tulosta onnellisuustutkija.”

Käyttäjän RiittaKlemettiLilja kuva
Riitta Klemetti Lilja Vastaus kommenttiin #7

Olikohan Bhutan peräti se maa missä Onnellisuus tässä joitain vuosia määrättiin pakolliseksi kouluaineeksi? Siitä luin artikkelin silloin aikoinaan. Sen aineen tunneilla opetettiin sitä minunkin mielestäni oikeanlaista ajattelua elämän suhteen, sitä missä esimerkiksi muiden kadehtiminen ja omien omistusten puuttuminen vie elämänilon ja kyvyn nauttia pienistä asioista.
Se kaamea eriarvoistaminen ja ihmisten tahallinen kaikesta osattomaksi jättäminen mikä Suomessa näyttäisi olevan nyt päämääränä, on ehkä tehnyt monet onnellisiksi - ainakin heidät joilta on tuossa tutkimuksessa asiaa kyselty.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #7

GNH on tietyllä tavalla kiinnostava mittaristo ja hallinnon kannalta ymmärrettäväkin, siitä kun saa tukea erilaisten toimintaohjelmien tekemiseen. Sehän määrittelee joukon hyväksi katsottavia asioita ja niille mittareita.

Toisaalta, siihen sisältyy melkoisia ongelmia, kuten tämäntyyppisiin mittaristoihin yleensä. Näitä ovat mittareiden valinnan subjektiiviset arvostukset, erilaisten tekijöiden keskinäiset painotukset, mitta-asteikkojenmäärittelyt, ja niin edelleen. Mutta niiden vähänkään informatiivisempi arviointi vaatisi oman ja pitkän blogikirjoituksensa. Ehkä viisainta laittaa vain linkki lähdeaineistoon:
http://www.grossnationalhappiness.com/wp-content/u...

Juhani Vehmaskangas

Itse en kunnolla ymmärrä onnellisuutta - sekoitan nääs termit:
http://juhanivehmaskangas.vapaavuoro.uusisuomi.fi/...

Käyttäjän HannaDavidsson kuva
Hanna Davidsson

Hyvä kirjoitus ja hyviä kommentteja. Hömppää nämä tällaiset. Ja muutenkin, kun kaikki on suhteellista.

Toimituksen poiminnat