Kylmän sodan alkemiaa
Viimeisen parin viikon aikana shakkilaudalla on tapahtunut enemmän kuin aikoihin. Aloitetaan lainaamalla Ilta-Sanomia.
"Yhdysvaltain edustajainhuoneen tiedustelukomitea on yllättäen ilmoittanut, että se ei ole löytänyt todisteita Venäjän kytköksistä presidentti Donald Trumpin vaalikampanjaan, ja tutkinta aiotaan lopettaa." (13.3.)
Tästä olisi joku loogiseen ajatteluun sortunut voinut jo päätellä, että koittaisi aika höllentää Venäjää vastaan asetettuja pakotteita. Mutta mitä vielä. Seuraavasta siirrosta kertoi Demari.
"Yhdysvallat määräsi aiemmin tänään Venäjälle uusia pakotteita toissa vuoden presidentinvaaleihin sekaantumisen ja muiden kyberhyökkäysten johdosta." (15.3.)
Pari päivää myöhemmin kansainvälinen media kohisikin jo tapauksesta nimeltä Cambridge Analytica. Hesari kertoi asiasta seuraavasti.
"Yhtiö nousi viikonloppuna julkisuuteen, kun britti- ja yhdysvaltalaismediat paljastivat sen keränneen jopa 50 miljoonan yhdysvaltalaisen Facebook-käyttäjän tietoja, ja käyttäneen niitä hyväksi esimerkiksi Donald Trumpin presidentinvaalikampanjassa." (20.3.)
Samalla selvisi, että tälle brittiläiselle firmalle viulut oli maksanut yhdysvaltalainen Robert Mercer. Summa oli hulppeat 15 miljoonaa dollaria. Lisäksi paljastui, että sama yhtiö oli vaikuttanut vaaleihin vähän siellä sun täällä, mutta ennen kaikkea myös kotimaassaan Brexit-äänestyken Leave-puolella.
Se ei siis ollutkaan Putin, joka järjesti Trumpin valtaan tai Britannian ulos EU:sta – vaikka näin meille on jo parin vuoden ajan toitotettu. Tässä vaiheessa taas loogiseen ajatteluun sortunut voisi kuvitella, että olisi tullut aika edes pahoitella sattuneita ”virhearvioita”.
Vaan toisin kävi. Britannia alkoikin syyttää Venäjää Salisburyn myrkytystapauksesta. Pätevien todisteiden puuttuessa Theresa May järjesti kalvosulkeiset läntisen maailman johtajille. Eräässä kalvossa todisteeksi ehdotettiin sitä, että kun kerran Venäjä sekaantui USA:n presidentin vaaleihin, niin kukaties tähänkin.
Ehkä se oli lipsahdus, jota ei huomattu kiireessä korjata. Tosin ei asioilla ole muutenkaan loogista yhteyttä. Sen sijaan Britannian omat tutkimukset myrkytystapauksen osalta ovat muuttuneet farssiksi, jolle nauraa kohta naurismaan aidatkin.
Mutta mitäs pienistä. Kalvosulkeisissa kävi myös maamme johtajat ja tulivat vakuuttuneiksi. Ainakin siinä määrin, että päättivät antaa kenkää venäläiselle diplomaatille. No, kun kerta muutkin. Tosin juristin koulutuksen saanut presidentti sentään totesi, että ”päätös venäläisdiplomaatin karkottamisesta tehtiin poliittisen, ei rikosoikeudellisen arvion pohjalta”.
No, sehän on ollut jo pitkään selvää, ettei Suomi ole enää liittoutumaton maa. Mutta olisi kuitenkin hyvä muistaa, että suurvaltapolitiikkaan sekaantumisella voi olla arvaamattomat seuraukset.
On myös mahdollista, että ”myrkynkeittäjä” onkin Britannia itse, äänitorvenaan noita-akkamaisia piirteitä omaava pääministeri May. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun britit luo huttua kemiallisista aseista. Muistellaanpa vain, kuinka alkoi Irakin sota 2003. Myöhemmin sentään (2015) Tony Blair pyysi anteeksi, mutta eipä sillä ruumiita eloon saatu.
Kyse ei ole enää hiekkalaatikkoleikistä. Muutama päivä sitten myös Kiina heristeli sormeaan ja kehotti brittejä luopumaan vastakkainasettelusta ja kylmän sodan ajattelutavoista.
Kylmää sotaa kohtihan tässä on menty jo pitkän matkaa. Vihdoin myös suomalaisessa mediakentässä on herätty. Tosin varovaisin äänenpainoin, mutta kuitenkin. Tällä viikolla Ilta-Sanomien Timo Paunonen kirjoitti venäläisdiplomaatin karkotuksesta näin.
”Päätös on raju, ja se kertoo siitä, että Suomi ei voi irrottautua lännen vastatoimista. Mukaan pitää mennä, vaikka yhteistä rajaa Venäjän kanssa on yli tuhat kilometriä ja kahdenväliset suhteet tulisi ylipäätään pitää hyvässä kunnossa. Kaikissa tilanteissa.”
Myös Ylen ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen analysoi tapausta kylmän sodan termein.
"Salisburyssa tehdyn hermomyrkkyiskun seurauksena useat Euroopan maat ja Yhdysvallat karkottavat yli sata venäläistä diplomaattia. Näin laajamittaisia karkotuksia ei nähty edes kylmän sodan vuosina."
Sen sijaan venäläinen ulkopolitiikan asiantuntija, Russian in Global Affairs -lehden päätoimittaja Fjodor Lukjanov katsoo, että kyse on jo täydestä kylmästä sodasta. Hänen mukaansa nyt "tärkein ja ainoa tehtävä on minimoida riskit ja estää konfliktin kärjistyminen sotilaallisesti".
Saattaisi olla viisasta kuunella, mutta Suomen johto tuntuu ottavan asiat kevyesti. Tästä kertoi viikolla Aamulehti.
”Aamulehden turvallisuuspolitiikan lähteet vahvistavat, että puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ja Britannian puolustusministeri Gavin Williamson antavat Lontoossa kesäkuussa julistuksen maiden yhteisten erittäin nopean toiminnan joukkojen taistelu- ja toimintavalmiuden saavuttamisesta.
Aamulehden lähteet kertovat, että kesäkuun julistus lähettää turvallisuuspoliittisen viestin myös Venäjälle.”
Tämä tulee olemaan kesäkuun heiniä, eikä presidentti Niinistö ole tiettävästi vielä kommentoinut ministerikaimansa puuhailuja. Tulee kuitenkin mieleen, mitä presidentti vastasi pari päivää sitten toimittajille Brysselissä, kun häneltä kysyttiin mielipidettä diplomaattikarkotuksista.
”Tietysti Venäjä tulee vastaamaan, mutta toivottavasti se on siinä."
Suomi rakensi samanlaisia luottamuksellisia suhteita silloiseen Neuvostoliittoon jo 1900-luvun alkuvaiheissa.
Wikipedia
”Tarton rauha solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä vuonna 1920. Suomi sai entisen alueensa lisäksi Lapista Petsamon, joka yhdisti maan Jäämereen. Rauhasta huolimatta suhde itään koettiin koko 1920-luvun vaikeaksi. Vuoteen 1935 saakka harjoitettiin reunavaltiopolitiikkaa, joka tarkoitti Suomen, Puolan ja Baltian maiden välistä yhteistyötä Neuvostoliiton uhan neutraloimiseksi. Suomen lähialueilla käytiin heimosotia 1918–1922. Sodissa oli vapaaehtoisia mukana yhteensä noin 9 000. Heimoaatteen ajamiseksi syntyi erilaisia organisaatioita, kuten Karjalan Kansalaisliitto, Inkerin Liitto ja Akateeminen Heimoklubi.
Nyt noin sata vuotta myöhemmin pelataan samankaltaista poliittista peliä nykyisen Venäjän kustannuksella. Poliitikot luottavat samalla tavalla lännen tukeen kuin 1939. Silloin ei saatu muuta kuin pari Gladiator hävittäjää. Ja vaikka nyt apuja saataisiinkin, Suomen ylitse vyöryisi tsunami, joka jättäisi samanlaiset jäljet, kuin mitä Syyriassa on nähtävissä.
Tsunamissa pahin on paluuaalto. Lännen koalitio saattaisi pystyä pakottamaan Venäjän armeijan vetäytymään, mutta siinä pyyhkiytyy samalla kartalta Suomen väestö ja infrastruktuuri.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ja nyt on kyse sellaisesta ”sotahaukasta”, joka jo aiemmin on uhitellut ydinaseen käytöllä.
”Theresa May has declared without hesitation that she would order a nuclear strike to kill hundreds of thousands of people if she thought it was necessary.
”Ms May replied with one word: “Yes.”
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa Heikki Heiskasen (Yle) analyysissa oli joukko hyviä kohtia, jotka jäi blogista pois.
”Lännen ja Venäjän ”uusi kylmä sota” tuntuu vielä hakevan uomiaan.
Tästä näyttäisi kertovan myös entisen GRU-upseerin Sergei Skripalin ja tämän tyttären myrkyttäminen hermomyrkyllä rauhallisessa eteläenglantilaisessa katedraalikaupungissa.
Murhayritys näyttäisi rikkovan tiedustelumaailman kirjoittamattomia sääntöjä vastaan: Agenttivaihdoissa vapautettuja vakoilijoita ei ole ollut tapana jälkikäteen tappaa.
Tiedustelutoiminta on pragmaattista ja joskus on tarpeen tehdä vaihtokauppoja. Salamurhat sotkisivat kuvioita.”
Ilmoita asiaton viesti
Tämän perusteella voi ehkä rivien välistä lukea, ettei hänkään halua uskoa, mitä nyt uskotellaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ja vielä ideologisesta vastakkainasettelusta.
”On hyvä muistaa, että Venäjä ei ole Neuvostoliitto. Todellisen ideologisen vastakkainasettelun aika on ohi.
Venäjällä ei ole tarjota kommunismin kaltaista kilpailevaa maailmankuvaa. Venäjä on kapitalistinen maa huolimatta hallinnon autoritaarisista piirteistä ja valtion sekaantumisesta talouselämään.
Joillekin läntisille ääri- ja laitaoikeistopiireille Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa edustaa kansallisen konservatiivisen johtajan ideaalia, mutta nationalismi on yleensä ottaen vaikea vientituote.”
Tässä artikkeli kokonaisuudessaan. https://yle.fi/uutiset/3-10136078
Ilmoita asiaton viesti
Siinähän tämä farssi oli hyvin tiivistettynä.
Nyt kantauttuu Syyriasta huhuja että siellä on estetty massiivinen kaasuiskujen sarja joiden takana olisi olleet kapinalliset. Ne olisi tässä tilanteessa takuulla räjäyttäny ison sodan liikkeelle.
Sekö oli tarkotuskin koko tällä paska jutulla?
Mainilan laukaukset.
Ilmoita asiaton viesti
Luin siitäkin, mutta en kuitenkaan viitsinyt ympätä blogiin, koska ovat vaan huhuja. Mahdollinen skenaario sekin, sillä yhteinen nimittäjä on kemiallinen ase.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjähän on ollut maapallon mallioppilas 2000-luvulla. Jotkut vain kitisevät ilman syytä. Rauhantahto on ollut näkyvästi esillä mm. Ukrainassa ja Syyriassa.
Venäjän on sanottu olevan suurvalta muutoin, kuin pinta-alaisesti mitaten.
Mutta mikä Venäjä olisikaan ilman kahta tekijää – ydinasetta ja luonnonvaraenergiaa ?
Kehitysmaa.
Talousmahtia Venäjästä ei tule koskaan nyt Kiinan ja Intian noustua kehityksen kärkeen.
Viimeinen kylmä sotahan huipentui siihen, että Moskovan homerokset päättivät viedä laivalasteittan ydinohjuksia Kuubaan. Ihmiskunnan tuho oli tuolloin hiuskarvan varassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kait kukaan ole edes väittänyt Venäjän olevan mikään mallioppilas.
Voitko kertoa mikä valtio mielestäsi on ollut sellainen noin niinkuin sinun ajattelussasi?
Ilmoita asiaton viesti
Aivan yksinkertaista sarkasmia.
Ilmoita asiaton viesti
Sotahulluus on vallalla. Olen eniten pettynyt monen suomalaisen aggressioihin asioissa, joita emme edes tunne. Ei meille kerro totuutta sen paremmin Venäjä kuin Englanti, Saksa, Kiina tai USA. Niillä on omat agendansa aina ja toteennäytetty kyky valehdella tai unohtaa kertoa oleellisia asioita tarpeensa mukaan.
Suomalaisen ei kannata innostua kantamaan näiden kenenkään lippua. Yhdenkään heidän arvonsa eivät todella ole meidän kuten väitetään.
Ilmoita asiaton viesti
Kun nyt olet ottanut esille suomalaiset sotahullut, niin keitä nyt tässä tarkoitat ?
Ilmoita asiaton viesti
#15.
Kiitos asiallisesta kysymyksestä. Enemmänkin olen huolissani selkeästä hyökkäyshalusta asenteissa.
Näihin kuuluu meilläkin ilmenevä sotatoimien kannatus ja niihin kannustus eri maiden osalta missä länsivallat toimivat sotilaallisesti. Samaan kategoriaan menee viholliskuvien paisuttelu ja militarismin ihannointi. Meidän mielipiteemme sotahaukkoina puoltaa lännen sotaisuutta, mutta tietenkin korostaa idän militarismin vääryyttä ja uhkaa.
Kumpikaan ei ansaitse puolustamistamme eikä sodan ihannointia riippumatta kuka tappaa ja keitä.
Lisäksi Suomen puolustuksen kehittäminen ei ole jokin jatkuvasti tiedotustilaisuuksia edellyttävä asia vaan kaikessa rauhassa hoidettava asia. Hyvä esimerkki tästä tyylistä on Sveitsi. Maa on aseistettu vahvasti ja miehet harjoitettu, mutta mitään uhoamista ja jatkuvaa uhkakuvien maalailua ei tarvita.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä Britannia ja USA uskovat että sota Venäjän ja EUn välillä rajoittuu Itä-Eurooppaan. Tällöin tuhoutuvat rajavaltiot kuten Suomi, Puola, Balttia… sekä ennen kaikkea Venäjän läntiset osat tuhoutuvat. Kun läntinen Venäjä on tuhottu, Yhdysvallat voi marssittaa joukkonsa Siperian öljy- ja kaasulähteille.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen johdon kiirettä ei voi ymmärtää. Pienen maan johdon olisi kannattanut olla puolueeton tilanteessa, jossa näyttöjä ei ole lyöty pöytään. Pelkkien mutujen ja olettamusten varassa toimiminen ei todellakaan ole järkevää. Puolueettomana voi aina pysyä poissa mahdollisistä kriiseistä. Puolueellisena on aivan varmasti kriisissä mukana, koko rahan edestä.
Portugal, Luxemburg, Malta, Sveitsi, Kreikka, Slovakia, Slovenia, Itävalta, Bulgaria ja Kypros / ovat 28.3. jättäytyneet ulkopuolelle. Tuskin näiden maiden hallituksia tuomitaan, tai ao. maille asetetaan kauppapakotteita tjsp.
Suomen hallituksella luulisi olevan tuoreessa muistissa, kuinka Suomen vientikaupan Venäjälle kävikään, kun sanktioita topakasti julistettiin. Muut maat jatkoivat kauppaa bulvaanien kautta. Suomessa tehtiin, kuten käskettiin. Saatiinko vastineeksi mitään tukea EU lta ? Joo. Valittelut, jos oikein muistan.
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsemistasi maista Luxemburg, Malta ja Slovakia ovat kutsuneet Moskovan suurlähettiläänsä kotiin konsultaatioita varten.
https://www.politico.eu/article/russia-whos-expell…
Ilmoita asiaton viesti
Ok. Kiitos päivityksestä !
Ilmoita asiaton viesti
Lähettilään käynti kotimaassa on hyvin lievä protesti. Lähettiläät käyvät kotimaissaan muutenkin ja palaavat takaisin asemapaikkaansa.
Luxemburg, Malta, Kypros, Sveitsi, Bulgaria ja Kreikka eivät protestoi Venäjää vastaan ahneussyistä. Näissä maissa on liikaa venäläisten sijoituksia. EUn komission ja EUn neuvoston puheenjohtajille tämä on melkoinen häpeätahra.
Ilmoita asiaton viesti
EU:n ja Venäjän 3000 km pitkälle rajalla Inarista Tonavan suistoon pitäisi panna kilometrin välein kylttejä:
Tervetuloa Putin
mutta ilman telaketjuja!
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Ervasti kiteyttää koko karkotusfarssin hyvin Maaseudun Tulevaisuudessa: ”Diplomaattirintamalla tuntuu nyt riehuvan jonkinlainen #wetoo-kampanja. #metoo-kampanjasta se eroaa siinä, että syyllinen tiedetään jo etukäteen. Joka viikko pitää vain keksiä uusi rikos.”
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vinkistä, tuli nyt sekin artikkeli luettua. Hyvä oli, ja hauska.
Tässä muillekin pitkäperjantain ajanvietteeksi:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/k…
Ilmoita asiaton viesti
En tunne asiaa sen syvällisemmin, mutta erinomaisen ”The Americans” tv-sarjan seuraajana on ihmetyttänyt pari asiaa 🙂
1. Miksi agenttivaihdon (us-rus illegals, 2010) kautta tullut kaveri listittäisiin jälkikäteen, kun se nollaisi koko vaihtosopimusten idean?
2. Miksi pitää ”ampua Makarovilla ja jättää se rikospaikalle”? eli käyttää asetta jonka kehitystyö voidaan osoittaa johonkin ilmansuuntaan, jos kerta halutaan jälkeenpäin kiistää? Veeäksää ja risiiniä saa varmaankin tehtyä niin, että sen alkuperää ei kemiallisesti enää selvitä, ja noita tekee ’kaikki’.
3. Miksi Englanti ei kiikuta näytettä heti YK:n asetarkastajille ja muille, ja hanki kansainvälisessä oikeudessa toimivaa näyttöä? Vai onko Brittihallituksella vieläkin paha mieli, kun ne on tuottaneet ’vääriä johtopäätöksiä’ melkein joka kerta kun on mobilisoitu?
4. Miksi Skripal olisi pitänyt niitata, kun se ei näyttänyt tekevän muuta kun nostavan ’agenttieläkettä’ Salisburyssä?
2006 poloniumista saanut KGB/FSB agentti Litvinenko oli eri asia, koska se oli loikkari ja media-aktiivinen major pain in the ass entiselle työnantajalleen. Se lähti lätkimään, koska kuulemma suuttui moskovan kerrostaloräjäytyksistä (1999), joita kai tarvittiin että saatiin casus belli tsetsenian loppuunjyräämiselle.
(Se meni muten niin, että FSB:n pojat hoiti homman turhan adhoccina ja jäi rysän päältä kiinni moskovan miliiseille kovan heksogeenin kanssa. Sitten keksittiin jälkeenpäin selitys harjoituksesta, mutta kukaan ei enää uskonut. Ilmeisesti niillä ei ollut toimistossa ketään täti-ihmistä hössöttämässä operaation yksityiskohdista, vaan vetivät rennosti poikaporukalla 🙂 Muualla maailmassa pistettiin tämä farssi visusti merkille, ja sen jälkeen ei ole ollut maailmassa sellaista tössäystä ettei siinä ole sattumalta joku pint-sized harjoitus vieressä…)
Litvinenkosta ei siis loogisesti seuraa Skripal, joten, what gives?
Ilmoita asiaton viesti