FindianaJones

Koolla on merkitystä, siksi SDP

  • Ylen kysely 11.4.
    Ylen kysely 11.4.

Joku on kysellyt, olenko tällä kertaa ehdolla vaaleissa. En ole. Kahdesta eduskunnan ulkopuolisesta pienpuolueesta tarjottiin paikkaa, mutta sanoin: ”Kiitos, ei”.

Suomessa on iso liuta eduskunnan ulkopuolisia pienpuolueita. Ne eivät saa puoluetukea (joten markkinointi ja tiedottaminen jää ohueksi), ne eivät pääse vaalitentteihin, ja media kirjoittaa niistä yleensä vain, jos löytää jotain negatiivista kerrottavaa. Senpä takia näistä puolueista moni äänestäjä ei ole koskaan kuullutkaan.

Enkä näe, että näissäkään vaaleissa kyseisillä pienpuoleilla olisi mahdollisuuksia vaikuttaa. Järjestelmä takaa sen.

Tavan taallaaja voi harjoittaa politiikkaa monella eri tapaa. Sitä voi harjoittaa niin, että etsii parhaan mahdollisen puolueohjeman, jota fanittaa. Mutta, jos se sattuu olemaan pienpuolueen aikaansaannos, sillä ei ole muuta merkitystä kuin että fanittaa - ja toisaalla jyrätään.

Ideologialla ja politiikalla ei ole juurikaan tekemistä toistensa kanssa. Tämä olisi äänestäjänkin hyvä tiedostaa.

Olen nähnyt, kuinka tietyn ideologian kannattajat huutavat hurraa-huutoja, jos gallup on kääntynyt piirun verran heidän puolelleen.

Vaalit ovat lähinnä matematiikkaa. Lopputuloksen kannalta ei ole merkitystä, kuinka itselle mieleinen ideologia gallupeissa rankataan, vaan sillä, mikä tulee olemaan seuraava hallituskoalitio.

Väitöskirjatutkija Antti Ronkainen aprikoi Suomen Kuvalehdessä jo tammikuussa, että momentti porvarihallituksen jatkolle voisi olla mahdollinen.

”Konservatiivinen porvarihallitus toteutuisi, jos kokoomus kiilaisi suurimmaksi puolueeksi reilulla 20 prosentilla, keskusta säilyttäisi nykyiset 15 prosenttia ja perussuomalaisten kannatus nousisi 15 prosentin tuntumaan.”

Ronkaisen kaavailema persujen mahdollinen nousu liittyi lähinnä Oulussa tapahtuneisiin raiskaustapauksiin ja sitä seuranneeseen reagointiin. Sen jälkeen toinen persujen menestystä kohottanut teema on ollut ns. ilmastorealsimi.

Vuosikymmenen alussa olin itsekin vihreitä kannattanut ilmastoalarmisti. Sen jälkeen monia eri tunnuslukuja tutkaillessani minusta ei vieläkään ole tullut denialistia, mutta muun muassa Aasian maita kierellessäni olen alkanut suhtautua asiaan neutraalimmin. Ymmärrän monien muidenkin suomalaisten käsittävän sen, ettei tällä viiden miljoonan populaatiolla ole edes hyttysen ulosteen verran tekemistä asian kanssa.

Suomi on jo aikaa sitten harjoittanut ”kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa”, joten ei sen suhteen tarvitse taloudellisesti hirttäytyä. Aivan toinen asia on se, että jatkuvaan talouskasvuun nojaava talousjärjestelmä on ollut jo aikaa sitten tuhoon tuomittu. Mutta siitä (faktasta) toivottavasti puhutaan jo tulevissa vaaleissa. Näissä näköjään ei – koska se on globaalistikin yksi suurimpia tabuja.

Vaikka kepun kannatus on luisunut kuin keinosiementäjän haaveet (ja vaikka Ronkainenkin myöhemmässä kirjoituksessaan visioi jo toisenlaista koalitiota) niin ennen hallitusneuvottelujen tulosta en lukisi pois laskuista porvarihallitustakaan. Edes äänestystulos ei välttämättä vielä kerro mitään, vaan se miten hallitusneuvottelut suhmuroidaan. Sen jälkeen vasta saamme varmuudella tietää, miltä pohjalta Suomi ponnistaa seuraavat neljä vuotta.

Mikäli porvarihallitus kävisi toteen, niin silloin jatkuisi häikäilemätön uusliberalismi, jota on torpannut lähinnä vain ns. perustuslakitalebanit (ministeri Jussi Niinistön luonnehdinta perustuslakivaliokunnasta). Hallitus on saanut viedä, eikä oppositiokaan ole pahemmin vikissyt – mitä nyt näytösluontoisesti ennen vaaleja.

Gallupien mukaan monikaan ei toivoisi jatkoa uusliberaalille ”vatuloinnille”. Mutta kun moni äänestää omaa ideologiaansa vastaavaa puoluetta, niin siinä helposti käy niin, että äänet hajoavat, ja seuraavassa hallituksessa istuu kokoomus, kepu ja persut. Eli sama koalitio kuin viimeiset neljä vuotta. Siinä tapauksessa persut hiljaisena yhtiömiehenä ”smurffien” sijasta - jotka nekin sikisivät kummallisessa näytelmässä persuista (henkilöauton takalaatikossa). Sitä paitsi Halla-ahon linjaukset käyvät monissa asioissa yhteen nykyisen porvarihallituksen kanssa – vaikka persuja pidetäänkin nyt eräänlaisena vaihtoehtona.

Ylen eilen julkaistussa kyselyssä ”perussuomalaiset nousi kokoomuksen ohi toiseksi suosituimmaksi puolueeksi 16,3 prosentin kannatuksella.” Tämä trendi saattaa vain entisestään lisätä mahdollisuuksia porvarihallituksen jatkolle.

No, mikä on vaihtoehto?

Ainoastaan se, että kyselyssä keulia pitävä SDP saisi riittävästi ääniä tullakseen pääministeripuolueeksi. Ja että SDP sen jälkeen harjoittaisi erilaista politiikkaa kuin ”virkaveljensä”.

Voiko tähän luottaa?

Ei millään tavalla. SDP on jo kauan ollut sellainen pullamössö, ettei siitä ota pirukaan selvää. Kun on ”katto korkealla ja seinät leveällä”, niin sillä linjauksella voi tapahtua mitä vaan. Ja niin on tapahtunutkin. Esim. ”verkkosukka-Jutan” tultua valtiovarainministeriksi sukka heilui juuri niin kuin VM:n virkamiehet sitä heiluttivat. Sama kävi Rinteelle hänen heilutellessaan sukkapuikkoa.

Tosin onkin sanottu, että ihan sama, kuka tulee marionetiksi, koska VM joka tapauksessa määrää tahdin. Niinhän se tietysti on, mutta kuka määrää VM:n tahdin? Urpilainen puhui ”näkymättömästä kädestä”, ja tiesi kyllä mistä puhui.

Kuitenkaan VM ei sanele ihan kaikkea, joten pientä liikkumavaraa silti jäisi politiikan tekoon. Ajaisiko SDP pääministeripuolueena soten uusliberalistiseen maaliin tuhoten nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän, myisikö se Vaken kautta sen, mikä vielä myymättä on, jatkaisiko se mineraalien liukuhihnaa ulos maasta…?

Hyviä kysymyksiä.

Ja kokonaan toinen ulottuvuus on ulkopolitiikka. Siis aihe, josta myös presidentti Niinistö patisti ehdokkaita kertomaan twiitissään 30.3.

”Eduskunta määrittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjat selonteossaan. Niitä noudatetaan. Siksi vaalien alla olisi hyvä keskustella mitä linjaa kukin tavoittelee.”

No, keskusteltiinko? Ei keskusteltu. Kun ei kukaan kysynyt, eikä kukaan ”muistanut” ottaa aihetta esille.

Ennen vaaleja kylläkin joku yritti. Esimerkiksi Paavo Väyrynen halusi eduskunnassa tiedustella Suomen ja Naton välisestä isäntämaasopimuksesta. Mutta jostain syystä hänen puheenvuoronsa evättiin.

Siitä ei yksinkertaisesti saa keskustella.

Siitä, että kyseinen sopimus – toisin kuin Naton Ruotsin kanssa solmima - sallii vaikkapa ydinaseiden tuonnin Suomeen. Siitäkään ei saa keskustella, miksi Suomi myöhemmin jäi ydinaseet kieltävän, kansainvälisen sopimuksen ulkopuolelle.

Jos laskee yksi ynnä yksi, niin kysymys kuuluu, milloin ydinaseita on tulossa Suomeen – vai onko niitä jo?

Akoinaan Alexander Stubb lupasi, että kokoomuksen päästyä hallitukseen se vie Suomen Natoon. Matkaan on tullut mutkia, ja mielipidemittausten mukaan Suomen kansan enemmistö vastustaa Natoon liittymistä.

On kuitenkin melko selvää, että porvarihallitus veisi ensi kaudella Suomen Natoon. Se kun käsittääkseni sopii myös Halla-aholle.

Mikä on SDP:n kanta tähän?

Tässäkin asiassa se on häilyvä. Mutta silläkin uhalla, etten itsekään tiedä vastauksia esittämiini kysymyksiin, aion sunnuntaina äänestää SDP:tä. Aion myös pitää huolen siitä, että puolue tulee olemaan suurennuslasin alla. Kun on äänestänyt, niin saa myös kritisoida.

Olen kotoisin Forssan naapuripitäjästä, Tammelasta. SDP:n perustava kokous pidettiin vuonna 1903 Forssassa. Olenkin viime aikoina lähinnä vitsinä heittänyt, että olisi korkea aika pitää uusi Forssan kokous. Yllättävää kyllä, olen saanut idealleni vastakaikua jopa puolueen sisältä.

P.S. Julkaisen blogini silläkin uhalla, että tulen saamaan lokaa niskaani varsinkin niiden eduskunnan ulkopuolisten pienpuoleiden osalta, joiden toiminnassa olen ollut (sitoutumattomana) mukana. Mutta kaikkien päätöksiä saa vapaasti kritisoida, niin minunkin.

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

"Ideologialla ja politiikalla ei ole juurikaan tekemistä toistensa kanssa. Tämä olisi äänestäjänkin hyvä tiedostaa."

Voisikohan melkein sanoa, että asioilla ja toimivuudella ei ole oikein tekemistä politiikan kanssa, ellei puhuta jostain selkeän yksioikoisesta alueesta.

Ajatuspuitteet tarvitsee kaikki järkevä toiminta. Mitä luontevammat, sen helpompi myös toimia linjakkaasti, ja sopeutua olosuhteisiin.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Juha, kiitän tekstistäsi. Minäkin olin IPU:n ehdokkaana 2015, Pirkanmaan piiristä. Nyt on nyt ja itselleni oli selvää, että ääneni annan hyvinvointivaltiopuolueen edustajalle. Jokseenkin samoin, kuin sinä kirjoitat, ajattelen SDP:stä. Itseäni lähempänä on luotettavuutensa osalta ja perustulokäsityksensä osalta Vasemmistoliitto, mutta molemmissa on perusta sitä, jota arvostan: koko Suomen puolesta. Vasemmistoliitto voi olla hallituksessa ainoastaan, jos SDP voittaa vaalit. SDP:n voitto taas on välttämätön, koska edessä on kaksi vaihtoehtoa: joko neljä vuotta koetulle jatkumoa tai sitten edes jotkin asiat saavat mahdollisuuden tulla korjatuiksi ja oikaistuiksi. Siksi annoin ääneni SDP:lle.

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

SDP:llä olisi ollut mahdollisuus tehdä vaalivoitto murskalukemin, mikäli se olisi osannut profiloitua oikein, selkeyttää ja terävöittää linjaansa. Mutta nyt on taas jo kiikun kaakun, miten käy.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Aivan, tilannetajun ja selkeyden puutetta. Eikä suinkaan ensimmäistä kertaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

SDP ja vihreät vaativat Suomeen lisää halpatyövoimaa, siinä karsitaan viimeisetkin hyvinvointivaltion rippeet kun sosiaaliturvaan ei enää riitä rahaa.

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Totta tuokin, mutta samaa kannattaa myös nykyinen porvarihallitus. Kumpi sitten parempi?

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

"On kuitenkin melko selvää, että porvarihallitus veisi ensi kaudella Suomen Natoon."

No miksi ei vienyt tällä kaudella? Mihin ihmeeseen tämän perustat? Oli hallituspohja mikä tahansa, Suomen vieminen Natoon ensi kaudella on erittäin epätodennäköistä.

"Se kun käsittääkseni sopii myös Halla-aholle"

Olet käsittänyt väärin. Halla-aho on sanonut, ettei aio tehdä mitään "NATOon viemiseksi", ettei "kaiva siitä itselleen kuoppaa". Halla-aho noudattaa puolueen (enemmistön) linjaa ja ajaa sitä (hyvä kysymys on, mikä se puolueen linja tarkalleen on).

Keskusta (ainakin Saarikko) sanoo, että Nato ei ole ajankohtainen kysymys (milloin se on sitten ajankohtainen? Sitten, kun sinne on tarve päästä, mutta enää ei oteta, koska "tilanne päällä"). Rinne sanoo, että "NATO-optio" pitää säilyttää ja kirjata hallitusohjelmaan. Aivan älytöntä puhua tällaisesta, koska joka tapauksessahan riippumatta kirjauksista Suomella on aina mahdollisuus hakea erinäisiä jäsenyyksiä, "eli NATO-optio", Venäjä-optio, Japani-optio, Kamerun-optio... Eri asia on, hyväksyisikö Japani, Venäjä, Kamerun tai NATO Suomen hakemuksen liittyä. Mitä, jos unohdetaan NATO ja liitytään USA:n osavaltioksi? Paljon uskottavampi puolustus tätä kautta.

Orpokaan ei ole vaalikeskusteluissa kertonut, että kannattaa NATO-jäsenyyden hakemista ensi kaudella. Puoluekokouksen päätöstä piilotellaan. Kokoomuksen johtokaan ei näytä kannattavan NATO-jäsenyyttä ensi vaalikaudella.

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Perustan käsitykseni vuosia jatkuneeseen kehitykseen, jossa Suomea on hivutettu kohti Natoa: isäntämaasopimus, yhteiset (huomattavassa määrin lisääntyneet) sotaharjoitukset, Nato-yhteensopiva kalusto jne.

Tottakai nyt ennen vaaleja asiasta hissutellaan ja annetaan jopa päinvastaisia lausuntoja, koska kaikki tietävät, että kansan enemmistö vastustaa Natoon liittymistä.

Rinne tietysti taktikoi Nato-optiollaan tulevia hallitusneuvotteluja silmällä pitäen. Halla-aho ei taasen halua "kaivaa itselleen kuoppaa" ennen vaaleja, mutta mikäli puolue päätyy sellaiseen koalitioon, jossa muut puolueet alkavatkin (vaalien jälkeen) kannattaa liittymistä, niin Halla-aho tulee antamaan vihreää valoa, ja kyllä siinäkin puolueessa sen jälkeen puoluekuri pelaa, vaikka osa edustajista vastustaisikin.

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

Jos tarkastellaan Halla-ahon linjaa vuosien varrelta, niin oheisessa artikkelissa se tulee selvästi esille.

”Kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps.) mielestä Suomen kannattaisi kuulua puolustusliitto Natoon. Halla-aho on yksi harvoja, vankkumattomia Nato-jäsenyyden kannattajia perussuomalaisten joukossa.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on ollut jo viimeiset 20 vuotta se, että Suomelle olisi strategisen turvallisuuden kannalta hyvä ja luontevaa kuulua Natoon, Halla-aho kertoo.”

Silmiinpistävää tuossa vanhassa artikkelissa on, että se on Verkkouutisten julkaisema. Eli tottahan toki siellä (kokoomuksessa) on jo aikaa sitten pohdittu, että Halla-aho voisi tilanteen tullen olla hyvä "yhtiökumppani".

https://www.verkkouutiset.fi/halla-aho-olen-kannat...

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Voi olla, että Suomen omalaatuinen, linjasta poikkeava suhde NATOon merkitsee jotain.

Jos Suomen asema ei olekkaan samalla tavoin rivijäsenistöön kuuluva?

Vai mistä kyse?

Toimituksen poiminnat